Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Muistokirjoitus | Eeva-Leena Uosukainen 1936–2022 – Taitava käsityöihminen, joka asetti perheen aina etusijalle

Eeva-Leena Uosukainen (os. Ikonen) syntyi Kiteellä 28.5.1936. Hän uupui pitkän sairauden jälkeen Imatralla 14.12.2022.

Kiinnostuksen perinnekäsitöihin hän sai jo lapsuudenkodissa äidiltään (Tyyne Ikonen os. Durchman). Sekä äiti että tytär kävivät kolmivuotisen Wetterhoffin kotiteollisuusopiston Hämeenlinnassa.

Eeva-Leena perusti kodin aviomiehensä Raunon kanssa Imatralle 1960-luvulla. Tutustuminen imatralaisiin alkoi Tainionkosken yhteiskoulun opettajana ja kotiteollisuusliike Koti-Vanun liikkeenharjoittajana. Hän toimi myös liki 40 vuotta työväenopiston opettajana.

Varsinkin kansallispuvut tulivat hänen elämäntyökseen. Eeva-Leenan erikoisosaamista olivat karjalaisten pukujen vaimon huntu -päähineet, pienimmistä suurimpiin. Hän tunsi ja osasi ne kaikki.

Oppilaat sekä tuon yhteiskoulun että myöhemmin opistojen ajalta muistelevat Eeva-Leenaa lämmöllä ja arvostuksella.

Kansallispukujen ohessa Eeva-Leenan kursseilla valmistettiin feresejä. Imatran ensimmäinen feresin käyttäjä oli ensimmäinen Imatran Inkeri, kirjailija Hilja Valtonen.

Hän ja Eeva-Leena olivat yhdessä luomassa Imatran Inkerin edustusasuksi feresiä. Sen valmistaminen kuuluikin Eeva-Leenan kunniatehtäviin aina vuoteen 2004 saakka.

Inkereiden tunnus, punapoimintainen huivi, on hänen suunnittelemansa ja kutomansa. Inkerien pukijana, mutta vielä suuremmalla syyllä perinteisten käsityötaitojen tutkijana, ylläpitäjänä ja kehittäjänä Eeva-Leena valittiin Imatran Inkeriksi vuonna 1989.

Perheeseen syntyi kolme lasta. Perheyhteys kasvoi ensin seitsemällä lastenlapsella ja tähän mennessä kolmella lapsenlapsenlapsella.

Eeva-Leenan aviopuoliso ja omaishoitaja Rauno menehtyi äkillisesti 25. heinäkuuta 2020. Niin paljon kuin Eeva-Leena tekikin työtä kodin ulkopuolella, puoliso, lapset ja lapsenlapset olivat aina ensisijaisina hänen ajatuksissaan ja toimissaan.

Kirjoittaja on Eeva-Leena Uosukaisen "Inkeri-sisko".