Enni Iso-Aho kuoli 94-vuotiaana 28.10.2022. Hän syntyi kahdeksanlapsiseen perheeseen Pielavedellä 30.1.1928. Jo neljätoistavuotiaana koitti lähtö maailmalle.
Muutto tädin luo Viipuriin jatkosodan aikana oli suuri elämänmuutos yläsavolaisen torpan tytölle. Työ muun muassa kahvilan lähettinä tutustutti hänet vilkkaaseen karjalaiskaupunkiin, joka teki lähtemättömän vaikutuksen.
Kesävierailu kotona Savossa 1944 sai epätoivotun käänteen, kun Viipuriin ei voinut enää palata. Viipurin kausi jäi näin vain parin vuoden mittaiseksi. Uudeksi osoitteeksi tuli Pomarkku, jonne Ennin täti oli evakkomatkallaan päätynyt.
Sodan jälkeen Ennin tie johti Helsinkiin mielisairaanhoitajaopintoihin. Työura alkoi Joutsenossa Rauhan sairaalassa, ensin harjoittelijana, sitten vakinaisessa työsuhteessa, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 1985.
Vuonna 1955 Enni avioitui kuvataiteilijana tunnetun Tauno Iso-Ahon kanssa. Pari asettui aluksi Taunon kotitaloon Imatran Tuulikallionkadulle. Perheeseen syntyi kaksi poikaa. Taide oli keskeinen asia perheen arjessa. Tauno ja Enni pitivät jopa yhteisen taidenäyttelyn vuonna 1982 Imatran Taidemuseossa.
Leskeksi vuonna 1999 jäänyt Enni asui elämänsä loppuun saakka vuonna 1966 Saareksiinmäelle rakennetussa omakotitalossa.
Enni suhtautui mielisairaanhoidon perinteisiin menetelmiin kriittisesti. Hän halusi kehittää itseään ammatissaan voidakseen auttaa paremmin mielen ongelmista kärsiviä.
Niinpä hän käytti vuosina 1970 -1985 valtaosan vapaa-ajastaan lisäkoulutuksen hankkimiseen. Hän perehtyi ensin ryhmä- ja perheterapiaan, kunnes löysi omimmaksi alakseen kuvataideterapian.
Kuvataideterapian alalta hän hankki kaiken mahdollisen tuolloin Suomessa tarjolla olleen koulutuksen. Hän toimi myös itse kuvaterapiaryhmien ohjaajien kouluttajana ja työnohjaajana. Kuvataideterapia oli hänelle ennen kaikkea yksi psykoterapian muoto, jonka ytimessä oli ihmisen tarve tulla kuulluksi.
Ennin ammatti-identiteetti säilyi vahvana myös läpi eläkevuosien.
Työuran jälkeen oli aikaa mökkeilylle ja matkustelulle Taunon kanssa sekä lastenlapsille. Tärkeimmäksi asiaksi elämässään hän viimeisinä vuosinaan usein mainitsi lapset perheineen.
Kirjoittaja on Enni Iso-Ahon poika.