Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Itärajalle aiotaan rakentaa kolmen kilometrin testiaita – Maanomistajien kanssa on tarkoitus neuvotella maan lunastamisesta, kertoo imatralainen Ismo Kurki

– Kaakkois-Suomessa raja-alue on Suomen puolella liki kokonaan yksityisomistuksessa, Rajavartiolaitoksen esikunnan asiantuntija Ismo Kurki kertoo STT:lle.

Suomen on tarkoitus rakentaa itärajalle pikaisesti raja-aidan pilottiosuus. Aidan kokeiluosuudesta on hallituksessa yhteisymmärrys, mutta siitä ei ole vielä varsinaisesti tehty päätöstä.

STT:n tietojen mukaan pilottiaita olisi pituudeltaan kolme kilometriä. Tälle kokeiluhankkeelle ollaan varaamassa lisätalousarviossa noin kuusi miljoonaa euroa.

Rajavartiolaitos on pitänyt raja-aitaa tarpeellisena ja sen pilottia tärkeänä.

– Epävarmuus (rajalla) kasvaa jatkuvasti. Ei aitahanketta kannata ainakaan viivyttämään jäädä, sanoo Rajavartiolaitoksen esikunnan asiantuntija Ismo Kurki.

Lue lisää: Rajavartioston entinen komentaja Ismo Kurki harkitsee töihin paluuta eläkkeeltä – Näin imatralainen kommentoi raja-aitaa ja Venäjän käymää sotaa

Kaakkois-Suomen rajavartioston komentajana aiemmin työskennellyt imatralainen Kurki ei lähde tarkemmin arvioimaan, mikä raja-aidan tai sen pilotin pystyttämisen aikataulun tulisi olla.

Se tiedetään, että esteaita olisi aidan, teknisen valvonnan ja tien muodostama kokonaisuus. Koko aidan pituudeksi Rajavartiolaitos esittää 130–260 kilometriä.

– Pilottia ei tarvita varsinaisen aidan tai sen vieressä kulkevan tienkään testaamiseen. Tiedämme, että ne osataan rakentaa. Haluamme selvittää kokeilulla esimerkiksi urakoiden kilpailutuksia ja maanomistajien kanssa neuvottelua maan lunastamisesta, Kurki lisää.

Lue lisää: Tällaista raja-aitaa voidaan odottaa Imatran seudulle –  Rajavartiolaitos julkaisi havainnekuvan haluamastaan aidasta

Naapurissa aita jo vanhastaan

Maallikko saattaa olettaa, että raja-alue on jo valmiiksi valtion omistamaa maata. Näin ei kuitenkaan ole.

– Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa raja-alue on Suomen puolella liki kokonaan yksityisomistuksessa. Kun sitten mennään pohjoisemmaksi, Metsähallituksella on enemmän maita rajalla esimerkiksi Lapissa ja Kainuussa, Kurki sanoo.

Kurki muistuttaa, että rajavartiolakia muutettiin äskettäin siten, että maanomistajat ovat velvollisia sallimaan esteiden rakentamisen rajalla sijaitseville mailleen.

Lue lisää: Puolustusvoimat on lähestynyt myös Imatran seudun maanomistajia kirjeillä – Tavoitteena saada lupa puolustusrakennelmien tekemiseen yksityisillä alueilla

Sisäministeriö on esittänyt ensi vuoden budjettiin 139 miljoonan euron täydennystä, jolla itärajalle saisi jo paljon enemmän aitaa. Hallituksessa tästä summasta ei vielä ole sopua.

– Kyllä tuolla summalla on ihan realistista ajatella aidan rakentamista, Kurki sanoo.

Hänen mukaansa Rajavartiolaitoksen arvio 130–260 kilometrin aidan tarpeesta perustuu riskianalyysiin uhanalaisista alueista, joilla voisi tapahtua laajamittaista maahantuloa.

Sinänsä aita ei tulijoita pysäyttäisi, jos läpi tosissaan pyrittäisiin.

– Aidalla olisi ohjausvaikutus ja hidastevaikutus.

Uutena tietona monelle saattaa tulla se, että Venäjän puolella rajaa on aita – jopa koko 1 300 kilometrin yhteisen rajan matkalla.

– Muutamia kilometrejä valtakunnanrajasta itään on Neuvostoliiton aikainen aitarakennelma. Se on edelleen jäljellä, Kurki muistuttaa.

Enimmillään 260 kilometrin pituisen aidan rakentaminen kestäisi kolmesta neljään vuotta. Eduskuntapuolueet käyvät tiistaina asiasta poliittisen keskustelun.