Imatran Ketterän mestaruusjoukkueen viime kauden venäläiset runkomiehet Jegor Tšižikov ja Jegor Šehovtsov jatkavat joukkueessa myös ensi kaudella.
Suomen jääkiekkosarjoissa pelasi viime kaudella lähes 350 yli 18-vuotiasta jääkiekkoilijaa, ja heistä 53 oli venäläisiä ja kolme valkovenäläisiä. Liigassa venäläispelaajia oli viime kaudella yhteensä 17, mutta tällä hetkellä sopimuksia on vain kolme.
Imatran Ketterän Mestiksen mestarijoukkueen runkopelaajia olivat viime kaudella venäläiset Jegor Šehovtsov, 21, joka oli myös Kärppien kokoonpanossa koronatuuraajana neljän pelin ajan sekä Jegor Tšižikov, 20, joka puolestaan vieraili yhden liigapelin ajan SaiPan kokoonpanossa.
SaiPan liigajoukkueessa Lappeenrannassa pelasi edelliskaudella venäläishyökkääjä Sergei Monahov, joka liittyi joukkueeseen lokakuussa. Pietarilaisen tilillä oli ennen Lappeenrantaan tuloa yli 400 KHL-ottelua. Monahovin ensi kauden seuraa ei ole vielä julkistettu.
Liigaan sopimuksen ensikaudesta tehneistä venäläispelaajista Jukureiden Nikita Krivokrasov on kahden passin eli USA:n ja Venäjän mies. Kaksi muuta venäläispelaajaa ovat Lukon ja Ilveksen maalivahdit Artyom Zagidulin ja Vadim Zerenko.
Ketterän urheilujohtajan Turkka Partasen ja päävalmentaja Tuomo Ropon mukaan sekä Šehovtsovin että Tšižikovin kanssa puhuttiin viime kaudella muutamaan otteeseen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan ja tarjottiin tukea ja mahdollisuutta keskustella asiasta. Ropon mukaan molemmat nuoret pelaajat ovat Imatralla ja Suomessa kehittyäkseen, eikä heidän jäämiselleen joukkueeseen ole mitään estettä.
– Avattiin heille, miltä tilanne näyttää suomalaisista ja Suomesta käsin. He ymmärsivät hyvin asian. Molemmat ovat fiksuja ja vuoden aikana eurooppalaistuneet ja ymmärtävät asian globaalisti, Partanen kuvaa keskusteluita.
Molempien kanssa oli suullisesti sovittu jo aiemmin ensi kaudesta, jos pelipaikkaa ei aukea Liigasta tai jostain muusta ammattilaissarjasta. Prosessi meni Partasen mukaan normaalisti ja samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin pelaajien kanssa.
– Tärkeitä työntekijöitä he ovat meille, Partanen sanoo.
Ajatuksemme pitää olla siinä, kuinka voimme auttaa ukrainalaisia hädänalaisia urheilijoita ja muita kansalaisia.
Mikko Salonen
Uusia pelaajia itänaapurista ei Imatralle ole aikomus toistaiseksi ottaa.
Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen ei suosittele tällä hetkellä suomalaisille urheiluseuroille uusien venäläisten tai valkovenäläisten urheilijoiden palkkaamista organisaatioonsa.
– Tällaisessa tilanteessa, jossa Venäjä ja Valko-Venäjä ovat mukana, jossa Ukrainaan on hyökätty, en kyllä millään muotoa suosittele enkä pidä vastuullisena toimintana seuralta, jos lähdetään hankkimaan näistä maista pelaajia joukkueisiin. Tuntuma on, että juuri näin lajiliitotkin asian näkevät, Salonen toteaa.
Olympiakomitea ei ole antanut lajiliitoille tällaisiin tilanteisiin varsinaisesti ohjeita. Venäjä ja Valko-Venäjä on suljettu kansainvälisestä toiminnasta. OK:n sivuilla olevassa, Venäjän hyökkäyksen tuomitsevassa kannanotossa todetaan silti, että kansallisesta kilpailutoiminnasta, jossa edustetaan itseään tai suomalaista seuraa eikä maata, ei ole mahdollista sulkea tiettyjen maiden kansalaisia pois.
Suomessa asuvat Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaiset voivat osallistua kansalliseen kilpailutoimintaan Suomessa edellyttäen, että heillä on lajinsa näihin myöntämä osallistumisoikeus urheilijana, valmentajana tai toimihenkilönä.
– Tämä on tietysti myös työoikeudellinen kysymys. Mutta jos mietitään, otetaanko joukkueeseen suomalainen pelaaja vai venäläinen tai valkovenäläinen, se on kuitenkin joukkueen käsissä se päätös. Silloin kyllä urheilun yhteinen toive – ja rohkenen sanoa että linjauskin – on, että [jälkimmäisiä] ei otettaisi, Salonen sanoo.
Tehdyt sopimukset sitovat
Suomessa venäläisiä pelaajia on seuroissa ollut paljon jääkiekossa, lentopallossa ja käsipallossa. Jääkiekon SM-liigan kilpailutoimenjohtaja Arto I. Järvelä sanoo, että asiasta ei varsinaisesti ole Liigassa keskusteltu.
– Meillähän on Suomen laki, joka velvoittaa pitämään sopimukset. Niitä pitää noudattaa. Me emme ole lähteneet sopimuksia vielä kieltämään. Mutta voidaan todeta, että osa seuroista on jo purkanut niitä sopimuksia, Järvelä toteaa.
Hänen mukaansa Liigassa ei ole toistaiseksi yhteistä linjaa asiassa.
– Katsotaan nyt, mihin suuntaan tämä menee. Meillä tehdään kausiluontoisia asioita ja sopimuksia. Seurat ovat työnantajia ja toimitaan Suomen työlakien mukaan. Niistä ei voida poiketa kovinkaan paljon.
Liigassa pelasi viime kaudella Eliteprospects-sivuston mukaan 17 venäläistä kiekkoilijaa. Heistä Kärpissä ja Jukureissa molemmissa kolme.
Ukrainalaisille ovet avoinna
Ennen kesäkautta Olympiakomitealle on tullut kysymyksiä siitä, voivatko venäläisjoukkueet tulla Suomeen pelaamaan vaikkapa lentopallon Power Cupiin. Tällaista ei Salosen mukaan suositella. Yksittäisten pelaajien siirtoasioissa lajiliitot eivät ole olleet Olympiakomiteaan yhteydessä.
– Lajiliitot tekevät päätöksensä itsenäisesti. Me olemme kuitenkin tiiviisti infonneet meidän jäsenkuntaa eli lajiliittoja Venäjän hyökkäyksen vaikutuksista ja siitä, kuinka urheilussa pitäisi toimia, Salonen sanoo.
Sen sijaan kotimaastaan paenneiden ukrainalaisten ottamista mukaan seuratoimintaan Salonen pitää tärkeänä.
– Ajatuksemme pitää olla siinä, kuinka voimme auttaa ukrainalaisia hädänalaisia urheilijoita ja muita kansalaisia. Olympiakomitea on suositellut toimenpiteitä, että ukrainalaiset lapset otetaan seuratoimintaan mukaan ja järjestetään heille esimerkiksi varustekeräyksiä.