Katukanava | Fortumin panostus Vuoksen vaelluskaloihin

Fortumin Simon-Erik Ollus vastasi Villilohi ry:n edustajille, kuinka Fortum on tehnyt pitkäjänteistä työtä vaelluskalojen lisääntymisalueiden ja vaellusreittien kunnostamisessa (HS Mielipide, 4.1.2022).

Esimerkkinä mainittiin Vuoksi. Vuoksea ja sen historiaa tuntevina kirjoituksen sisältö ei anna mielestämme oikeaa kuvaa Fortumin nykyisestä tai sen edeltäjien toiminnasta.

Imatran kosken vesivoimalaitoksen ensimmäiset rakennuslupaehdot edellyttivät vaelluskalojen mahdollistavan kulun rakennettavan vesivoimalaitoksen ohi. Velvoite oli mukana myös Tainionkosken vesivoimalaitoksen rakennus- ja laajennusvaiheessa.

Kun Vuoksen Suomen puoleista osuutta on rakennettu ja muokattu, vesiviranomaisten lupaehdoissa kalatalouteen liittyviä velvoitteita on lievennetty. Viimeisin muutos tehtiin 1989. Itä-Suomen vesioikeus muutti Tainionkosken vesivoimalaitoksen kalaporrasvelvoitteen istutusvelvoitteeksi, jossa luvanhaltijan on istutettava vuosittain Imatran voimalaitoksen yläpuoliseen Vuokseen ja Etelä-Saimaaseen keskimäärin 1850 järvitaimenta. Vaelluskaloiksi näitä ei voi kutsua, ja Imatran kosken vesivoimalaitoksen osalta istutusvelvoitteita ei edes ole.

On totta, että Fortum on ollut viime vuosina 50 prosentin osuudella rakentamassa muutamaa pienialaista kutusoraikkoa Vuokseen. Ne kattavat noin prosentin Vuoksen vesivoimataloudelle Suomen puolella menetetystä koskipinta-alasta. Kun vesivoimalaitoksia kuitenkin ajetaan lyhytaikaissäädöillä siten, että välialtaille rakennetut vähäisetkin kutusoraikot jäävät kuivilleen, kuvaako tämä Fortumin aitoa sitoutumista kalatalouden hoitoon? Voimalaitoksia näin ajaen voidaan yhdessä viikonlopussa tuhota koko vuoden taimenen poikastuotanto.

Vuonna 2014 Imatran kaupunki ja Fortum pääsivät sopimukseen kaupunkipurosta. Ehtona oli, että rakentamis- ja ylläpitokustannuksista vastaa täysin kaupunki. Fortumin vaatimuksesta sitä ei saanut rakentaa kalatieksi.

Olemme Olluksen kanssa samaa mieltä siitä, että kalastus, kalakantojen vahvistaminen ja vesivoima mahtuvat saman jokeen. Tämä kuitenkin edellyttää, että yhteiskuntavastuuta unohtamatta teot ovat muutakin kuin näennäistä julkisuuskilven kiillottamista.

Mikko Kojo (puheenjohtaja), Teemu Himmanen (varapuheenjohtaja) ja Matti Martikainen (hallituksen jäsen)

Imatran Seudun Perhokalastajat ry

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka