Sotaorpo, Rautionkylän kyläyhdistyksen puuhamies, kalastaja ja monitoimimies Ossi Immonen kuoli 16.10. 2021.
Ossi oli syntynyt Kiteellä, missä hän eli maanviljelijäperheessä. Ossi kuvaili Imatran sotaorpojen kirjassa ”Isää etsimässä” lapsuuttaan onnelliseksi ja isäänsä pientä poikaansa ohjaavana ja rakastavana. Värikkäästi Ossi kuvaili hyvänä kirjoittajana lapsuutensa tapahtumia. Muistikuvat niistä olivat tarkkoja. Sota katkaisi lapsuuden. Isän kaatumisen myötä 1941 jäi Ossi ainoana poikana äidin kanssa jatkamaan elämäänsä. Äidin avioiduttua uudelleen Ossin elämään tuli varjoja uuden isäpuolen ja kahden velipuolen myötä. Ossi joutui hyvin nuorena ottamaan vastuuta koko perheestä ja samalla myös omasta elämästään. Oman isän ja äidin opit antoivat Ossille valmiuksia suoriutua erilaisista töistä. Näitä oppeja ja apua Ossi jakoi auliisti monille tahoille koko elämänsä itseänsä säästämättä.
Ossi muutti Imatralle vuonna 1959 ja sai töitä Enso-Gutzeitilta, josta jäi eläkkeelle 1982. Täältä löytyi vaimo Anja ja perheeseen syntyivät Anne ja Mari. Omakoti rakennettiin. Siinä punaisessa, itse tehdyssä rakkaassa tiilitalossa Ossi sai elää elämäänsä. Immalanjärvi muodostui Ossin harrastuksista ehkä rakkaimmaksi. Loistavana muikunpyytäjänä niistä saivat nauttia oman perheen lisäksi niin ystävät kuin kylänmiehetkin.
Imatran seudun sotaorvot ja kaatuneitten omaiset -yhdistyksen jäsenenä Ossi oli vuodesta 2003 saakka. Ossi oli yli 10 vuotta yhdistyksen voimavara, aina valmiina auttamaan ja yhdistyksen toimintaa rikastuttamaan. Ossin rantakalatapahtumat, risusavotat, marja- ja sieniretket eivät jäseniltä unohdu. Savumuikut ja nokipannukahvit sulattivat jäsenten mielet ja kielet. Ossin herkkä puoli, taiteellisuus tuli esiin niissä monissa omissa runoissa ja lauluissa, joita hän juhlissamme esitti.
Ossi Immonen oli kantava hahmo myös Raution kaupunginosayhdistyksessä. Hän toimi lähes kokopäiväisenä kyläpäällikkönä vuodet 1990–2001 oli senkin jälkeen monet vuodet aktiivisesti mukana. Käsistään taitavan ja tarmokkaan Ossin ansiosta rautionkyläläiset saivat nauttia liikuntapaikoista ja tapahtumista sekä Myllyksen rannalla olevasta matonpesupaikasta. Kylätuvan pikkujouluissa ja perinteisissä naistenpäiväjuhlissa saatiin kuulla Ossin kauniita ja tilaisuuksiin sopivia riimityksiä.
Marja-Liisa Kantokivi
Hanna Ollikainen
Kirjoittajat ovat Imatran seudun sotaorvot ja kaatuneitten omaiset -yhdistyksen sekä Raution kyläyhdistyksen sihteerit.