Katukanava: Etelä-Karjalaan tarvitaan aluekehitysrahaa pk-yritystoiminnan vauhdittamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen – Varojen jako kaipaa avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta

Euroopan unionin aluekehitysvarojen kansallista jakoa on valmisteltu elinkeinoministeri Lintilän (kesk.) johdolla Suomessa jo yli kaksi vuotta. Yrityksistä huolimatta ratkaisua ei ole saatu eikä varojenjakoesityksen perusteita avattu. Työn alla on miljardiluokan rahoituspäätös, jolla rahoitetaan maakunnissa muun muassa yritysten kasvua sekä innovaatio- ja työllisyystoimia. Viivästymisen vuoksi ohjelman käyntiinlähtö on jo myöhässä. Tilanteesta kärsivät ennen kaikkea tuen saajat, siis yritykset, kunnat, korkeakoulut ja muut kehittämistoimijat.

Suomi on turvannut EU-saantoaan harvaan asutukseen nojaten aina Suomen EU-liittymissopimuksesta alkaen. Sen seurauksena maan eri osiin on ohjattu hyvin erilaisia määriä rahoitusta riippumatta maakuntien kehitystilanteesta ja siitä, mikä on todellinen rahoitustarve. Rahoituksen käyttötarkoitus on samaan aikaan painottunut korkean osaamisen vahvistamiseen ja vähähiilisyystoimiin. Siksi rahat käytetään pääosin suurimmissa kaupungeissa, ei harvan asutuksen maaseudulla.

Itä- ja Pohjois-Suomessa rahoitus on ollut jopa viisi kertaa suurempi kuin Etelä-Karjalassa, vaikka painimme samanlaisten kehityshaasteiden kanssa. Nykyisin koko Suomi, Uusimaata lukuun ottamatta, on kehittyneisyydeltään samaa siirtymäaluetta. Siksi on perusteltua, että rahoitusta ohjataan aiempaa enemmän Etelä- ja Länsi-Suomen heikoimmin menestyville alueille, Etelä-Karjalaan ja Kaakkois-Suomeen.

Etelä-Karjalassa tukea tarvitaan etenkin pk-yritystoiminnan vauhdittamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Valmistelussa olleessa rahanjakoesityksessä juuri tämä näkökulma loistaa poissaolollaan, mikä uhkaa jättää suurteollisuuteen nojaavat Kaakkois-Suomen maakunnat Euroopan aluekehitysrahoituksen väliinputoajiksi. Etelä- ja Länsi-Suomen sisällä aluekehitysrahoituksen lähtökohta tulee olla kehityserojen tasaaminen, ei lisääminen.

Ratkaisua ei vielä ole tehty. Päätös on poliittinen ja odotukset ministerin linjauksia kohtaan ovat suuret. Jo nyt sopii kuitenkin odottaa, ettei vastaavaan valmistelufarssiin sorruta viiden vuoden kuluttua. Varojenjakopäätöksen pohjaksi on luotava selkeät kriteerit ja niistä on käytävä avointa vuoropuhelua maakuntien ja valtion välillä.

Jukka Kopra

Kansanedustaja (kok.)

Etelä-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja

Lappeenranta

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka