Katukanava: Haluammeko Imatran, jossa Saimaan rannoilla on minikokoisia Westendejä, mutta toisaalla perinteiset asuinalueet tyhjenevät ja ränsistyvät?

En tunne ainuttakaan perhettä, joka olisi muuttanut paikkakunnallemme ilman varmaa työpaikkaa. Koronapandemia on toki muuttanut työn luonnetta ja pakottanut ihmisiä siirtymään etätyöskentelyyn. Tämä koetaan nyt kaikissa väestökatokunnissa suurena mahdollisuutena. Oletetaan, että etätyöskentelystä tulee pysyvä olotila ja valtaosa etätyöskentelyyn siirtyneistä on valmis vaihtamaan myös kotipaikkaansa etätyön mahdollistamana.

Mutta onko olemassa luotettavaa tutkimusta, kuinka moni perhe on valmis vaihtamaan kotikuntaansa hienoimmankaan omakotitontin takia? Muutto kun aiheuttaa vääjäämättä myös lasten koulu- ja hoitopaikkojen sekä ystävä- ja harrastuspiirien vaihtumista.

Paluumuuttajien toivossa myös Imatralla suunnitellaan kaavoitettavaksi omarantaisia tontteja Risuniemeä, Koivuniemeä ja Saimaan lähisaaria myöten. Kilpailu paluumuuttajista tulee kuitenkin olemaan kova, koska kaikki muutkin väestökatokunnat houkuttelevat asukkaita samoilla ranta-argumenteilla. Pelkästään Suur-Saimaalla on rantaviivaa noin 14 850 kilometriä, josta Imatran osuus on vajaan sadan omarantaisen tontin verran.

Viimeisen 40 vuoden aikana Imatran väkiluku on vähentynyt lähes 10 000 henkilöllä, mutta samaan aikaan Imatran kaupunkirakennetta on laajennettu keskustoista ulospäin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Imatran väkiluku tulee vähenemään vuoteen 2040 mennessä vielä 5 000 henkilöllä.

Nykyiset kaavoitussuunnitelmat herättävät ristiriitaisia tunteita. Jos Tilastokeskuksen väestöennusteen mukainen 20 000 asukkaan Imatra toteutuu, minkälaisessa kaupungissa me imatralaiset silloin haluamme asua? Imatran, jossa Saimaan rannoilla on 2–4 minikokoista ”Westendiä”, mutta toisaalla perinteisten asuinalueiden entistä nopeampi tyhjeneminen ja ränsistyminen? Vai voisiko se olla pieni tiivisrakenteinen ketjukaupunki, jossa palvelut olisivat jokaisen kaupunkilaisen ja turistin saatavilla sekä pienilläkin kivijalkaliikkeillä elinmahdollisuus?

Ensimmäinen vaihtoehto saavutetaan muutamalla valtuustokaudella, mutta jälkimmäinen vaatii muutosta kaupunkisuunnittelussa sekä vuosikymmenten määrätietoista työskentelyä sen eteen. Näiden päätösten edessä on seuraava valtuusto päättäessään Imatran yleiskaavasta 2040 – ”Kokoaan suurempi Imatra”.

Matti Martikainen

Imatra

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka