Pintaa syvemmältä: Mietinsaaren huhumylly pyöritettiin edellisen kerran viisi vuotta sitten — Susien lukumäärästä moni haluaa olla omaa mieltä

Perhon salajahti ryöpsäytti aikoinaan epäilyt ilmoille myös Ruokolahdella. Samat huhut rummuttavat nytkin, sillä Mietinsaaren sudet vaikuttavat hajoitetun lauman yksilöiltä. Vaikka susi on ollut vuosikaudet varjeltu eläin, sopua sen kannan hoitoon ei ole näkyvissä.

Tammikuussa 2013 koko Suomi kohisi susista. Perhossa oli kaadettu peräti kolme yksilöä salaa järjestetyssä jahdissa, johon osallistui iso joukko kokeneita metsästäjiä. Ilmiannon perusteella auki purkautunut vyyhti paljasti näkökulmasta riippuen joko raakalaismaisten lainrikkojien toiminnan tai maalaiskylänsä puolustajien sankarillisuuden.

Jälkipyykki käytiin käräjäsalissa, jossa semanttisilla asioilla ei enää ollut painoarvoa. Toistakymmentä miestä sai metsästysrikoksista poikkeuksellisen kovat tuomiot.

Perhon tapauksen jälkimainingeissa nousi meteli myös Ruokolahdella kadonneista susista. Kun vuonna 2007 Kaakkois-Suomessa oli arvioitu asustelevan jopa 30 sutta, oli kokonaismäärä pudonnut nyt alle kymmeneen. Tyystin hävinnyt oli muun muassa Ruokolahdella elellyt seitsemän suden lauma.

Luonnonsuojelupiiri esitti suoria syytöksiä salametsästyksestä, jotka paikallisia metsästyksenvalvojia ohjaava riistakeskus tyrmäsi täysin. Riistakeskus arvioi lauman siirtyneen itärajan taakse ja joutuneen siellä tapetuksi. Silloin, kuten nykyäänkin, sudenmetsästys on Venäjän puolella sallittua. Luonnonsuojelupiiriä riistakeskuksen selitykset eivät vakuuttaneet, sillä paikoilleen asettunut lauma harvoin muuttaa reviiriään.

Ruokolahdella tehtiin salakaadoista ilmoitus jopa poliisille. Ilmoituksen mukaan tammikuussa 2013 Lintusaaren, Härskiänsaaren ja Äitsaaren alueella olisi tapettu luvatta kaksi sutta moottorikelkkaa apuna käyttäen. Poliisi ei saanut ilmoitukselle vahvistusta, eikä käynnistänyt asiasta tutkintaa.

Huhut jäivät silti elämään, ja ne saivat puhtia muualta Kaakkois-Suomen alueelta. Samaisen vuoden alussa lopetettiin Kouvolassa pihoihin hakeutunut pantasusi, jonka ruumiista löytyi myös aiempia, salametsästäjän ampumia hauleja.

Edellistalvena sudet piinasivat piha-alueita Parikkalassa ja susijahtia käytiin myös Nuijamaalla. Vuoden 2016 alkupuolella susilauma raateli lampaita Joutsenossa.

Juuri pannoitukset tuovat pienen helpotuksen ihmisen ja suden tuskaiseen yhteiseloon. Luonnonvarakeskus kiinnittää vuosittain pannan reilun kymmenen sudenpennun kaulaan. Vuoden ajan toimiva panta antaa tutkijoille säännöllisesti tietoa eläimen liikkumisesta ja tarjoaa samalla metsästäjille käyttöön varoalueen, johon koiran kanssa ei kannata lähteä.

Pannoituksen avulla Ruokolahden susistakin tiedetään tänä päivänä aika paljon. Pohjois-Karjalassa asustavan niin sanotun Panjan lauman pentuja on pannoitettu ja niistä on lähtenyt viime vuosina etelään kaksi, Pele ja Penna. Tiedämme muun muassa sen, että Pele pyöri aikanaan kotilaumansa helmoissa peräti pari vuotta, ennen kuin rohkeni lähteä omille matkoilleen. Kahdesti pantaa kantanutta Peleä kuvaillaan kookkaaksi.

Ruokolahdelle vuonna 2016 saapunut Pele on pitänyt omanaan laajaa reviiriä kunnan pohjoispuolella. Kun Pelen panta vielä viime syksynä toimi, suden liikkeet piirtyivät kartalle. Pelen, sen naaraan ja arviolta kolmen pennun retket ulottuivat pohjoisessa Lohilahdelta Punkaharjun rajalle, ja toisaalta etelässä Utulasta Virmutjoelle ja Ahjärven tasalle.

Pelen perässä Ruokolahdelle vaelsi viime keväänä Penna, joka ehätti tulomatkallaan muun muassa ahdistella pihakoiria Sulkavalla. Penna teki Pelen reviirille kuitenkin vain pienen visiitin, sillä sudet ovat tarkkoja omasta alueestaan. Pennan kohtaloksi tuli lähteä hakemaan elintilaa muualta, ja se löydettiin jo syksyllä kuolleena Juvalta.

Tähän aikaan vuodesta sudet valmistelevat lisääntymistä. Osa susista etsii paria omasta halustaan, osalle saatetaan näyttää omassa laumassa ovea. Uudet pennut syntyvät yleensä toukokuun toisella viikolla. Susien kihlausaika on usein kohtalokkainta myös koirille. Sudet eivät siedä tuolloin muita yksilöitä omilla reviireillään ja osa susista poistaa koiria alueeltaan systemaattisesti.

Mitä Pelen laumassa nyt tapahtuu, siitä ei ole mitään vahvistettua tietoa. Ruokolahden metsästäjät aloittivat jo viime syksynä mielenilmauksen nykyistä kannanarviointia kohtaan, ja lopettivat susihavaintojen ilmoittamisen. Metsästäjien kiukku kohdistuu Luonnonvarakeskukseen, joka heidän mielestään vähättelee maastossa tehtyä laskentaa. Käytännössä havaintoja ei ole Ruokolahden ja Imatran alueilla tehty tämän vuoden puolella lainkaan.

Pari viikkoa sitten Utulan tien varresta löytyneet hirvenjäänteet paljastivat susien liikkuneen siellä. Toisaalta kolmen suden lauma teki pian sen jälkeen rajun vierailunsa Mietinsaareen vieden mukanaan kaksi pihassa ollutta koiraa. Näiden susien arvellaan nyt jättäneen saaren, mutta niitä seuraillutta yksinäistä sutta karkotetaan paraikaa metsästäjien toimesta.

Mietinsaaressa liikkuneiden susien holtiton käytös on käynnistänyt epäilyt siitä, että ne ovat hajonneen lauman jäseniä vailla johtajaa. Kärkevimmät kysymykset kuuluvatkin, onko kyseessä Pelen lauma, ja jos on, mikä lauman on hajoittanut. Onko siihen kohdistunut luvatonta jahtia? Kun tietoa Ruokolahden pohjoisosien susikannasta ei ole, on helppoa väittää, että kantaa ei enää ole.

Valtaosa susista elää kohtuullisen pysyvillä reviireillään pareittain tai laumoissa. Yksittäin liikkuvien susien kanta kokonaismäärästä vaihtelee 15—20 prosentin välillä.

Sudella on takanaan vakaa laki. Euroopan unionin määrittelemässä luontodirektiivissä se kuuluu tiukkaa suojelua vaativiin lajeihin, jonka olemassaolo halutaan varmistaa kannan lisääntymisellä. Suomi taiteileekin susipolitiikassaan EU:n antamien raamien ja kansalaisten vaatimusten välillä.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesti koko maassa voi vuosittain myöntää poronhoitoalueen ulkopuolelle korkeintaan 53 suden kaatoluvat. Esimerkiksi viime vuonna tästä määrästä 30 oli myönnetty jo tammikuun aikana. Lupahakemukset käydään tarkoin läpi ja niitä myös hylätään paljon, sillä loperö kaatolupien myöntäminen toi Suomelle kymmenen vuotta sitten huomautuksen EY-tuomioistuimelta.

Näpäytyksen sai hiljattain myös poikkeuslupia myöntävä riistakeskus. Parikkalalaispihoissa jatkunut susien kuljeskelu päättyi vuosi sitten vasta, kun riistakeskuksen myöntämillä luvilla laumasta ammuttiin kolme yksilöä. Yksi luvista kuitenkin kumottiin jälkikäteen Itä-Suomen hallinto-oikeudessa. Luvan myöntämisen perusteeksi annetut taloudelliset ja sosiaaliset syyt eivät riittäneet perusteiksi. Myös Parikkalassa susia oli yritetty ensin karkoittaa.

Mietinsaaressa tuhojaan tehneet sudet voivat hyvin olla Pelen jälkeläisiä. Samalla ne voivat yhtä hyvin olla jotain aivan muuta. Uutta reviiriä etsivä joukko, jostakin muusta laumasta irronnut ryhmä tai keskenään sekasortoiseen tilaan päätynyt lauma. Kyse on villieläimistä, joiden käytös selittyy usein vasta jälkikäteen, jos silloinkaan.

Hurjia päivämatkoja hetkittäin kulkevia petoja seurataan parhaalla tavalla juuri metsissä liikkujien havaintojen avulla. Kun sellaisia ei Ruokolahden alueelta ole saatavilla, kaikki teoriat jäävät puheiden asteelle, mutta myös elämään.

2010-luvulla Luonnonvarakeskuksen arviot koko maan susikannasta ovat heilahdelleet reilusta sadasta liki 300 yksilöön. Metsästäjien mielestä yläraja on vielä reilusti ylempänä. Rajut vaihtelut arvioissa kertovat, että totuutta ei tiedä kukaan, eikä mystiikan verho numeroiden ympäriltä lähiaikoina hälvene. Metsästäjien irtisanouduttua kannan laskennasta on kokonaislukumäärää liki mahdoton saada, jolloin myös kaatolupakiintiön myöntäminen sopivan suuruisena jää tekemättä.

Susien vaalijat ja niiden vainoajat jakavat muutaman yhteisen mielipiteen. Pääsääntöisesti kaikki ovat sitä mieltä, että susi kuuluu Suomen luontoon. Samaa mieltä ollaan myös siitä, että häiritsevästi käyttäytyvät sudet eivät toimi niiden luontaisten mallien mukaan ja ne on poistettava.

Näissä kahdessa ulottuvuudessa on kuitenkin liikaa sävyjä, jotta yhteisymmärrystä osapuolien välillä pystyttäisiin rakentamaan. Sen sijaan omissa poteroissa käytetään paljon aikaa ja vaivaa syytösten esittämiseen, valikoivaan tiedottamiseen ja epäluottamuksen ylläpitoon.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka