Apocalyptican läpimurto innosti kurssit täyteen, mutta yleensä sellon varteen joutuu haalimaan oppilaita — Soitonopettaja Sanna-Kaisa Ruopan tehtävänä on innostaa oppilaat teinivuosien myrskyjen läpi

Sovitustyö ja konsertit tuovat vastapainoa muusikolle, joka kipuilee opettajuutta aika ajoin. Sellisti on innostunut myös Virosta, jonne työ vie kesäisin.

Kahdeksanvuotiaana sellonsoiton aloittanut Sanna-Kaisa Ruoppa muistelee harjoitelleensa keittiössä, jossa äiti seurasi soittoa kotitöiden ohessa. Soitonopettaja Ruoppa tietää, että melkein kaikille tulee vaihe, jolloin puntaroidaan jatkuuko soittoharrastus vai ei. Omakaan soittoharjoittelu ei ollut teini-ikäisenä kovin määrätietoista. — Puhuin puoliksi tosissani, että haluan lopettaa, mutta ei sitä otettu kuuleviin korviin. Pieni pakottaminen vanhempien taholta on vain hyväksi, naurahtaa Ruoppa. Opettamisessa parasta on oppilaiden innostuneisuus ja sitoutuminen. Opettajan tehtäväksi jää kannustaa ja etsiä mielekästä soitettavaa myös silloin, kun soittaminen ei innosta.

Haluatko lukea koko jutun?

Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Uutisvuoksen sisällöt.

Tilaa 3 kk 4 €/kk

Digitilauksen sisältö

  • Uutisvuoksi.fi-verkkopalvelun rajaton käyttöoikeus vuoden jokaisena päivänä
  • Näköislehti
  • Uutissovelluksen ja päivän lehti -sovelluksen käyttöoikeus (iOS ja Android)
  • Lukuoikeus sinulle ja kolmelle perheenjäsenellesi