Metsäteollisuuden tuotekehitystä on verrattu joskus lääketeollisuuteen. Muutokset uusissa tuotteissa ovat hitaita, tarkasti tutkittuja ja suunniteltuja ennen kaupallisille markkinoille vientiä. Lääketeollisuudessa tähän vaikuttaa vahvasti terveysturvallisuus, metsäsektorilla kuluttajien käyttäytyminen sekä poliittiset suunnat kansallisesti ja kansainvälisesti. Molemmat sektorit perustavat kehitystyön myös pitkäjänteiseen luottamukseen siihen, minkälaisia tulevaisuuden linjauksia tehdään poliittisesti muun muassa ympäristökysymyksiin liittyen – erityisesti metsäsektori.
Venäjän aloittama ja jatkama raakalaismainen sota Ukrainassa muutti metsäteollisuuden raaka-aineen saannin Suomessa, kun raja meni kiinni. Tehtailta hävisi kymmenen miljoonaa mottia puuta, kahden suuren sellutehtaan puumäärä tuotannosta hetkessä. Se näkyy nyt muutosneuvottelujen käynnistymisinä kaikissa kolmessa suuressa metsäkonsernissa, ja pienemmissäkin. Uhkana on joidenkin laitosten, konelinjojen ja sen myötä työpaikkojen alasajo.
Maailman ja Euroopan epävakaa taloustilanne luo myös painetta metsäsektorille. Suomi elää ja on elänyt vahvasti viennistä, metsästä. Metsäsektori on edelleen vahva viennin veturi. Metsäsektorin toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen tässä muuttuneessa tilanteessa tarvitsee nyt kaiken tuen, jotta se pysyy vahvana jatkossakin Suomen maaperällä.
Puun kulkeminen kotimaassa tulee turvata panostamalla muun muassa rata-, vesi- ja tieverkostojen välityskykyyn. Myös ympäristökysymyksissä tulee noudattaa pitkäjänteistä politiikkaa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, eikä poukkoilla poliittisten irtopisteiden ja lyhytnäköisen voitontavoittelun perässä.
Ilkka Nokelainen
Imatran kaupunginhallituksen puheenjohtaja (sd.)