Venäjän raaka hyökkäyssota muutti Imatran tulevaisuuden näkymiä ja suunnitelmia perusteellisesti.
Kansainvälisen raideliikenteen suunnitelmat, jotka olivat jo pitkällä, romuttautuivat täysin.
Turismin suhteen katseet kääntyivät kotimaan matkailuun ja Keski-Eurooppaan.
Erä- ja luontomuseo on ollut yksi valonsäteistä tulevien vuosien horisontissa.
Suunnittelutyö on vielä kesken, eivätkä lopulliset kustannuksetkaan ole tiedossa. Tiedossa ei myöskään ole museon myötä mahdollistuvat liiketoiminnat ja lisäpalvelut. Keskeneräistä työtä ei vanhan sanonnan mukaan kannata arvostella, joten odotetaan suunnitelmia ja lopullisia kustannuslaskelmia maltilla.
Merimuseo Kotkassa, joka on rakentunut vuonna 2008, kykenee edelleen, vaikeista vuosista huolimatta, keräämään yli 113 000 henkilön kävijämääriä. Emme epäile hetkeäkään, etteikö uutukainen erä- ja luontomuseo kykenisi vähintäänkin samaan.
On tärkeää, että hallitusneuvottelijat ymmärtävät museohankkeen merkityksen kaakkoiselle Suomelle. Yhtä tärkeää on, että Imatran sekä maakunnan päättäjät puhaltavat asiassa yhteiseen hiileen ja päämäärään.
Itäisen Suomen ahdinko, menetetyt tulovirrat ja työpaikat tulee huomioida paremmin ja menetetyt, rajaseutuun tarkoitetut kehitysrahat suunnata uudella tapaa. Itäinen Suomi jää jalkoihin myös menetetyissä mahdollisuuksissa muun muassa tuulivoimaloiden suhteen.
Elävä, vahva rajaseutu on koko Suomen etu, niin turvallisuuden kuin elinvoiman näkökulmasta.
Pia Rantanen
Imatran kaupunginvaltuuston kokoomuksen valtuustoryhmä