Valtionvarainministeriön budjettipäällikkö ehdottaa 100 miljoonan säästöä, jonka mukaan 40 prosenttia kolmevuotisista ammatillisista perustutkinnoista lyhennettäisiin kahden vuoden pituisiksi.
Tämä tarkoittaisi todennäköisesti kaikkien yhteisten aineiden opintojen, kuten matematiikan, fysiikan, yhteiskunnallisten aineiden ja kielten opintojen poistamista tutkinnoista. Myös ammatillisia opintoja olisi vähennettävä lähes puolen vuoden opintojen verran. Tämä vaikuttaisi todella rajusti valmistuvien opiskelijoiden työelämävalmiuksiin.
Kahden vuoden ammatillinen koulutus ei antaisi jatko-opiskelukelpoisuutta, joten uudistus vaikeuttaisi merkittävästi ammattikorkeakoulujen opiskelijahankintaa. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden opiskelijoiden sijaan voi opiskelijoita toki saada lisää ulkomailta, mutta emme usko tämän vaihtoehdon olevan kansantaloudellisesti järkevin ratkaisu.
Erityisesti peruskoulusta tulevien opiskelijoiden osalta olisi tärkeää pitää opinnot kolmen vuoden mittaisina, koska he tarvitsevat työelämää varten mieluiten nykyistä enemmän osaamista. Lisäksi jatko-opintokelpoisuus on heille erittäin tärkeää, jotta heillä olisi myös muutaman vuoden kuluttua valmistumisesta mahdollisuus jatko-opiskeluihin ilman lisäopintoja. Jatkuvan haun opiskelijoilla eli aikuisopiskelijoilla on jo nyt mahdollisuus suorittaa alle kolmen vuoden opintoja, esimerkkinä tutkinnon osien suorittaminen, työvoimakoulutus tai vaikkapa hoiva-avustajan koulutus.
Kaksivuotinen koulutus ei ole siis mitään uutta ajattelua, vaan sitä on jo toteutettu ammattiopistoissa. Valinnan koulutuksen kestosta on tällä hetkellä tehnyt pääosin opiskelija itse. Esimerkiksi Saimaan ammattiopistossa tutkinnon osakoulutuksen aloitti kolmen edellisen vuoden aikana keskimäärin yli 400 opiskelijaa vuosittain.
Parempiakin säästökohteita on olemassa kuin budjettipäällikön ehdottama. Esimerkiksi maksuttoman toisen asteen kustannuksista voisi leikata vähemmin vaurioin saman verran, kun parhaiten tienaavat opiskelijat maksaisivat itse opiskelun vaatimat materiaalit ja välineet. Tällöin kaikki opiskelijat saisivat nykyisen opetuksen ja osaamisen sekä jatko-opintokelpoisuuden. Maksuttoman toisen asteen kustannukset vaihtelevat eri arvioiden mukaan 140–160 miljoonan euron välillä.
Kirjoittajat ovat Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja (Kemppi) ja kuntayhtymän johtaja, rehtori (Lehmusvaara).