Israelissa leimahti poikkeuksellinen yhteiskunnallinen kriisi viikonloppuna. Pitkän linjan poliitikko Benjamin Netanjahu palasi Israelin pääministeriksi kolme kuukautta sitten, ja hänen johtamansa hallituskoalition on arvioitu olevan oikeistolaisin ja uskonnollisesti vanhoillismielisin hallitus koko Israelin historiassa. Maassa on ollut viikkokausia laajoja hallitusta ja uudistuksia vastustavia mielenosoituksia.
Viimeinen bensakanisterillinen liekkeihin oli Netanjahun hallituksen suunnitelma uudistaa maan oikeusjärjestelmää. Uudistus kohtasi laajaa vastustusta. Vastustajien mukaan uudistus olisi ollut kuolettava isku Israelin oikeuslaitoksen itsenäisyydelle ja olisi vienyt Israelin liberaalin demokratian kohti harvainvaltaista järjestelmää. Moni pelkäsi myös sitä, että Netanjahu haluaisi heikentää oikeuslaitoksen asemaa kansallisen yhtenäisyyden kustannuksella siksi, että häneen itseensä oli kohdistunut korruptiosyytteitä.
Kriisi sai suuret mittasuhteet viikonloppuna, kun Netanjahu erotti maan puolustusministeri Yoav Gallantin. Gallant oli kehottanut keskeyttämään uudistuksen. Israelin ammattijärjestö Histadrut ilmoitti maan menevän yleislakkoon, maan suurimman lentoaseman lennot pysähtyivät ja yliopistot yhtyivät lakkoon. Yli puoli miljoonaa ihmistä osoitti mieltään kaduilla. Lopulta Netanjahun oli annettava periksi.
Kriisin taustalla on havaittavissa samoja elementtejä kuin monissa muissakin liberaaleissa demokratioissa. Osa kansalaisista haluaa vaalia moninaista poliittista edustuksellisuutta ja maallisen pragmaattista päätöksentekoa, ja osa kansalaisista haikailee kansallismielisemmän, vahvan ja harvainvaltaisemman johtajuuden ja jopa uskonnollisten arvojen perään poliittisessa päätöksenteossa.
Vallan kolmijako on niin oleellinen osa demokratiaa, että tämän peruskiven horjuttaminen on kovaa riskinottoa. Israelissa on edessä vaikeat ajat, vaikka Netanjahu sai pitää tuolinsa.