Pelkolan rajalle ollaan tekemässä korkeaa esteaitaa. Se muuttaa rajan luonnetta oleellisesti. Raja ei enää yhdistä, se erottaa.
Venäjällä on ollut korkea esteaita vuosikymmeniä. Laittomat tulijat ovat läpäisseet sen milloin päältä tai alta, milloin taas läpi.
Pelkolan alue on ollut koko sotien jälkeisen ajan rajatapahtumien sekatavarakauppa. Raja on kirvoittanut mielikuvituksen huippuunsa.
Rajavaltuutettuna jouduin selvittelemään mitä mielikuvituksellisempia tapahtumia. Ehkä yllättävin oli valmiuspäivystäjän viikonloppuna soittama ilmoitus, että Svetogorskista oli joku purjelentäjä soittanut ja kertonut laskeutuneensa lähipellolle. Hän oli tullut Lappeenrannasta tai Utista.
Kysyin ensimmäiseksi, oliko tuo aprillia. Enää puuttui vain sukellusvenehavainto Immolan järveltä.
Kaikki tapaukset, joista naapuri ei vainunnut ivaa eikä poliittista tai sotilaallista tarkoitusperää hoidettiin hyvässä yhteisymmärryksessä. Missä asutus on lähellä rajaa, tapahtuu vääjäämättä laitonta.
1990-luvulla Pelkolan alueelle lisättiin rajamiehiä, asennettiin teknisiä ilmaisimia ja valvontakameroita sekä perustettiin moderni tilannekeskus.
Nyt rakennettava aita jatkaa siitä mihin niukoilla rahoilla päästiin. Aika näyttää, milloin joku testaa järeän aidan estearvon.
Esteaidan tarve perustuu kuitenkin ihan toisenlaiseen uhkakuvaan kuin 30 vuotta sitten pelättiin.
Kirjoittaja on imatralainen eversti evp.