Imatralle suunnitteilla oleva mittavan kokoluokan Erä- ja luontokulttuurimuseo on saanut kritiikkiä rahojen hukkaan heittämisenä.
Kritiikki on ymmärrettävää, koska onhan Suomessa jo entuudestaan yli tuhat museota, ja Imatran sijainti on moneen muuhun museoon nähden huono. On paljon helpompi poimia ohikulkija suoraan kadulta Ateneumiin, Amos Rexiin tai Kiasmaan kuin houkutella museovieraat tänne Etelä-Karjalaan.
Vai onko näin? Noista tuhannesta museosta runsaat 300 on ammatillisesti hoidettuja museoita, ja niistäkin vain 17 on valtakunnallisia vastuumuseoita. Yksikään valtakunnallisista vastuumuseoista ei kilpaile Erä- ja luontokulttuurimuseon kanssa, joka ainoana museona tulee tallentamaan ja esittelemään ihmisen ja luonnon erottamatonta suhdetta.
Toisaalta, yksikään turisti ei tule montaa kertaa katsomaan samaa ”elotonta” näyttelyä, joten voisiko tuleva museo tarjota perinteisestä museosta poikkeavasti myös ”elävää” Erä- ja luontokulttuurimuseon osastoa?
Viimeisen jääkauden ja tämän päivän väliin mahtuu monia mielenkiintoisia vaiheita.
Mannerjäätikön vetäytyessä muun muassa nykyisen Järvi-Suomen alueelle syntyi lukuisia sisäjärviä, joiden vesimassat virtasivat ensin Pohjanlahteen, sitten maan kohotessa Suomenlahteen ja viimeisinä vaiheina nykyisen Vuoksen kautta Laatokkaan. Kasvit, eläimet ja ihmiset alkoivat palailla mannerjäätiköltä vapautuneille alueille.
Nykyisellä 3D-tekniikalla tästä tapahtumasta voitaisiin saadaan aikaiseksi hyvin aidon näköinen ja tuntuinen videoesitys.
Kun kulttuurilla tarkoitetaan laajassa merkityksessä kaikkea sitä, mihin ihmisyhteisöt jättävät jälkensä, samalla 3D-tekniikalla voitaisiin myös esittää, miten ihminen on lyhyessä ajassa muuttanut suomalaista luontoa ja kulttuuriperintöä.
Yksi hyvä kohde voisi olla Kemijoki. Kemijoki oli Euroopan mahtavin lohijoki, jonka jokivarren asukkaiden elinkeinot, kulttuuri, elämä sekä luonto ja sen monimuotoisuus uhrattiin vajaassa 100 vuodessa sähköntuotannolle.
Museo ja matkailu voisivat tukea myös toinen toisiaan. Museon yhteydessä voisi toimia ”infopiste”, josta yhden kontaktin kautta voisi ostaa opastettuja museo-, erä-, kalastus- ja retkeilypalveluja majoituksineen, ruokailuineen, välinevuokrauksineen sekä kuljetuksineen.
Uskon, että hyvin toteutettuna tuleva Erä- ja luontokulttuurimuseo on mahdollisuus, ja tuohon arvostettujen valtakunnallisten vastuumuseoiden joukkoon Imatran Erä- ja luontokulttuurimuseo hakee pääsyä jo vuonna 2027.