Olen vuodesta 1970 toiminut Imatralla asianajajana ja hoitanut kymmeniä konkursseja. Olen myös Imatran kylpylän rakentaneen rakennusliikkeen konkurssipesänhoitajana vetänyt aikanaan kylpylän rakennusurakan valmiiksi.
Näistä konkurssikokemuksista olen voinut vetää sen johtopäätöksen, ettei yrityksen viime hetken hätärahoituksesta ole ollut kuin ehkä lyhytaikainen apu. Konkurssi odottaa kulman takana, jos yrityksen varsinainen liiketoiminta ei kanna.
Kaupungin tehtäviin ei kuulu rahoittaa alueellaan toimivia yrityksiä, oli hätä millainen tahansa. Hätäavusta on kyse, vaikka se naamioitaisiin jonkinlaiseen "osta ja vuokraa takaisin" -kuvioon tai uimahallin sijoituskysymykseen. Riskinä on, että kaupungille jäisi lopulta käteen vain luu ja ehkä mitääntekemätön lajitelma altaita ja märkätiloja, kun kaupunki itse ei kuitenkaan voi ruveta niillä liiketoimintaa harjoittamaan.
Kaupunki voi olla vain edistämässä yrittämisen kannalta edullisia olosuhteita ja kannustaa sivusta. Kaupunki ei saisi osallistua itse yrittämiseen kaikkine yrittäjän riskeineen.
Kaupunki on mainonnassaan hehkuttanut olevansa hallinnoltaan avoin. Tätä se ei ole muistanut kylpyläprojektissaan. Hallinnossa (hallitus, valtuusto) puhuttiin kiertoilmaisuin milloin mistäkin yhteishankkeesta kylpylän kanssa, kun uuden uimahallin sijoituksesta olisi ollut mukamas kyse. Ja että kylpylän kylkeen se olisi edullisinta ja parasta rakentaa!
Vasta kylpylän johtajan kerrottua rahoituksen palavasta tarpeesta, aukesi jutun koko idean peruste kansalle. Siis kyse oli sittenkin kylpylän pelastuspaketista, kuten UV sitten kirjoitti.
Nyt on syytä rauhoittua ja kuunnella, mitä mieltä kansa eli käyttäjät ovat, ei sitä, mitä mieltä Mitra on.
Hattua nostan Emilio Urpalaiselle rohkeasta ja silmiä avaavasta teosta, kun hän avasi koko uimahalliprojektin muusta kuin Mitran näkökulmasta. Mitralla on oma intressi saada uimahalli kylpylän kylkeen, jotta kylpylä pelastuisi eikä Mitran jo omistama allasomaisuus siinä valuisi lokeille. Kansan yleinen toivomus ei ole uimahallisuunnitelmassa saanut minkäänlaista osaa.
Osakeyhtiön hallituksen jäsenellä on muuten myös oma henkilökohtainen päätösvaltansa ja vastuunsa. Jos hän katsoo toimitusjohtajan pyrkivän saamaan hallituksen taakseen virheellisillä perusteilla, on hänen jo oman vastuunsa vuoksi oikeus äänestää tätä vastaan ja kantansa tueksi hankkia tarvittavaa näyttöä, jotta muukin hallitus asian ymmärtäisi.
Eikä kaupunki voi velvoittaa nimeämäänsä hallituksen jäsentä kannattamaan tämän vääräksi kokemaa ehdotusta. Tätä Urpalaisen nyt osoittamaa ryhtiä olen odottanut Mitran hallitukselta jo kauan.
Kirjoittaja on imatralainen varatuomari.