Hurjalta kuulostaa tavallisen kaupunkilaisen ja veronmaksajan oikeustajulla se, että Imatralle suunnitellun uimahallin sijaintipaikaksi on jo ikään kuin päätetty kylpylä.
Lisäksi julkisuuteen on noussut vaikutelma päätöksenteon salamyhkäisyydestä ja läpinäkymättömyydestä. Vaikuttaa myös siltä, että valtuutettuja olisi tietoisesti johdettu harhaan? Milla Eerola totesi Uutisvuoksen haastattelussa, että monilla on oma lehmä ojassa, pitänee paikkansa.
Kysymyksiä herättää myös se, että kaupunki on kytkenyt uimahallin rakennushankkeeseen kylpylän jo vuosia käytössä olleet märkätilat. Ne ilmeisesti sisältyvät tuohon 9 miljoonan euron kustannusarvioon?
Tuosta hinnasta voidaan jo päätellä, että sillä ei kovin kummoista uima-allasta kyetä rakentamaan. Kylpylän toimitusjohtaja Ari Aspia on toiminut kiitettävästi omalla tontillaan, mikäli Imatran kaupungin veronmaksajat maksavat tulevaisuudessa kylpylän märkätilojen ja uuden uima-altaan ylläpito- ja korjauskulut. Se varmasti parantaa kylpylän kannattavuutta.
Imatran päättäjät eivät sen sijaan ole toimineet äänestäjien luottamuksen arvoisesti. Monimutkaisten ja jo ikääntyvien märkätilarakennelmien korjaus ja ylläpito tulevat kalliiksi veronmaksajille. Nyt suunnitellussa uimahallikytköksessä, jossa uimahalli rakennettaisiin kylpylään, kaikki muut hyötyvät, mutta eivät Imatran veronmaksajat ja uimahallin käyttäjät.
Pässiniemen SR-3 suojelumerkityn arkkitehti Einari Teräsvirran suunnitteleman upean, luonnonkauniissa ympäristössä keskeisellä paikalla sijaitsevan uimahallimme korjauksen hinnaksi on arvioitu 15 miljoonaa euroa.
Uskon, että samalla summalla kuin mainitut 9 miljoonaa euroa, joka uppoaisi kylpylään, saadaan huomattavasti parempi lopputulos kuin paljon kysymyksiä herättävällä kylpylävaihtoehdolla.
Uimahallihankkeelle pitää ehdottomasti muodostaa pätevä moniammatillinen projektiryhmä eri vaihtoehtojen suunnittelemiseksi.
Eri vaihtoehdot, suunnitelmat ja kustannusarviot on myös esiteltävä selkeästi ja avoimesti kuntalaisille.