Suomen metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Metsien kasvu on vuosittain yli 100 miljoonaa kuutiometriä, ja kasvu on tuplaantunut noin 50 vuodessa.
Metsien hakkuut ja kokonaispoistuma ovat noin 70–90 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tämä tarkoittaa, että metsävarannot lisääntyvät joka vuosi ollen nykyään lähes 2,5 miljardia kuutiota.
Metsien hiilinielut siis lisääntyvät jatkuvasti. Miksi uutisoidaan, että Suomen metsien hiilinielut ovat romahtaneet?
Uutisointi metsien hiilinielujen romahtamisesta ei pidä paikkaansa. Tuoreiden uutisten taustalla on se, että koko maankäyttösektorin päästöt lasketaan harhaanjohtavasti yhteen. Metsät ovat hiilinielu, mutta peltojen viljely ja muu maankäyttö ovat laskennan mukaan päästölähde.
Lontoon luonnonhistoriallisen museon laskema biodiversiteetti-indeksi kuvaa, kuinka iso osa alkuperäisestä lajistosta on säilynyt ja kuinka runsaana se esiintyy. Euroopan maista Suomi on toiseksi parhaiten säilyttänyt biodiversiteettinsä. Suomen luonnon monimuotoisuus on parantunut vuodesta 1970 ja on nykyään 95,6 prosenttia.
Suomi on jo nyt kolmen eniten ilmastotekoja tehneen EU-maan joukossa. EU:n ehdottamilla toimilla ei pelasteta hiilinieluja eikä etenkään paranneta metsänhoitoa.
Ennallistamisasetuksessa on esitetty, että esimerkiksi suo-ojia pitäisi tukkia. Suo-ojien tukkiminen johtaa metaanipäästöjen lisääntymiseen. Metaanipäästöt lisäävät ilmaston lämpenemistä. Suo-ojia tulisi mieluummin kunnostaa, jotta turvataan suometsien kasvu ja hiilinielut.
Metsän kasvua ja siten hiilinieluja pystytään parhaiten lisäämään oikea-aikaisella metsänhoidolla. Kasvua voidaan lisätä jopa 150 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.
Vastuullinen metsänhoito ja ilmastosta huolehtiminen eivät ole ristiriidassa keskenään. Uudistushakkuun jälkeen tulee uutta metsää istuttaa nopeasti. Taimikon hoito, nuoren metsänhoito, ensiharvennukset ja myöhemmät harvennukset tulee tehdä ajallaan.
Suomen metsien hoitoa voidaan edistää myös järkevällä päätöksenteolla alentamalla puukaupan verotusta, säilyttämällä pienpuun korjuutuki, pyrkimällä energiapuun ja kuitupuun oikeaan hinnoitteluun sekä etsimällä keinoja metsämaan lisäämiseen.
Pidetään maalaisjärki päässä ja jalat maassa sekä metsät hyvässä kasvussa.
Kirjoittaja on lappeenrantalainen eduskuntavaaliehdokas (kesk.).