Moni kotitalous tuskailee nyt sähkölaskujen kanssa. Ensimmäiset talvikauden laskut ovat tulleet. Loppusummat ovat päätähuimaavia ainakin talouksissa, joiden sopimus on ollut katkolla kesän jälkeen tai jotka ostavat pörssisähköä.
Kovin monen henkilökohtainen talous ei kestä sähkölaskun moninkertaistumista. On selvää, että pahimmassa hädässä olevia kuluttajia pitää auttaa.
Pääministeripuolue SDP ehdotti tällä viikolla uudeksi apukeinoksi sähkön hintakattoa, joka olisi voimassa tämän talven. Esimerkkitasona käytettiin 20:tä senttiä kilowattitunnilta, mutta puolue ei kertonut tarkemmin, miten katto toteutettaisiin.
Eduskuntapuolueet pohtivat demarien ehdotusta maanantaina. Jonkinlainen hintakattoratkaisu todennäköisesti syntyy, sillä harva puolue lähtee näin lähellä vaaleja suututtamaan äänestäjiä tyrmäämällä avun. Ja edelleen: ei ole kahta sanaa, etteikö apua tarvittaisi.
Hintakatto ei kuitenkaan välttämättä ole se paras ratkaisu. Keskeinen ongelma on, ettei katto kannusta vähentämään kulutusta ja säästämään energiaa. Ja jos kulutus ei vähene hyisinä ja tyyninä talvipäivinä, sähköstä tulee pulaa. Tämä puolestaan nostaa hintaa entisestään pohjoismaisessa sähköpörssissä ja lisää sähkökatkojen riskiä.
Koska hintakatto kuitenkin todennäköisesti tulee, on erittäin tärkeätä valita tehokas malli, johon on jollakin tavalla leivottu sisään sähkön säästämiseen kannustava elementti. Ratkaisu voi olla esimerkiksi se, että katto asetetaan tarpeeksi korkealla. Tällöin järjestelmä leikkaa kotitalouksien laskuista järkyttävimmät hintahuiput, mutta muistuttaa silti kulutuksen vähentämisestä.
On myös pohdittava, voisiko Suomessa hyödyntää Viron kokemuksia. Siellä valtiollisen Eesti Energian hintakatto ei ole kiinteä, vaan vaihtelee tuotantokustannusten mukaan. Tason määrittää maan kuluttajavirasto.
Varmaa on, että ratkaisu maksaa. Esimerkiksi Norjassa on asetettu kiinteä hintakatto. Valtio kuittaa suurimman osan sähkölaskusta, kun hinta ylittää seitsemän senttiä kilowattitunnilta. Järjestelmä maksaa Helsingin Sanomien (HS 15.12.2022) mukaan norjalaisille ensi vuonna arviolta 4,5 miljardia euroa.
Jättimäisten öljytulojen ansiosta tämä ei ole Norjalle ongelma. Suomi sen sijaan joutuu rahoittamaan kuluttajien energia-avun todennäköisesti ottamalla lisää lainaa.