Julkinen kuva rauhantekijöistä on ollut miehinen kautta historian.
Varmasti meille kaikille tulee ensimmäisenä sanasta "rauhansopiminen" mieleen kaksi miestä kättelemässä toisiaan. Naiset hoitavat rauhantyössä näkymättömämpää roolia. Koko maailman mittakaavassa vain kaksi prosenttia rauhanneuvottelijoista on naisia.
Suomi voisi kehittää ja edistää naisten asemaa rauhantyössä panostamalla siihen, että kaikki nuoret, myös naiset, osallistuvat kutsuntoihin ja entistä useampi nainen suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen ja pääsee sitä kautta rauhanturvaajatehtäviin kriisialueille.
Myös tuleva Nato-jäsenyys avaa entistä useammalle naiselle vaikuttamismahdollisuuksia.
Suomi on Sanna Marinin pääministerikaudella noussut maailman valokeilaan. Sanna Marin on noussut maailman vaikuttajanaisten kärkikymmenikköön.
Muita suomalaisia vaikuttajanaisia ovat presidentti Tarja Halonen, entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn, komissaari Jutta Urpilainen, YK:n apulaispääsihteerinä toiminut Helvi Sipilä sekä Suomen ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää.
Suomalaiset naiset voisivat edistää ukrainalaisten ja muiden tilapäisen suojelun tarpeessa olevien asemaa turvaamalla arjen helppouden.
Monet varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen työntekijöistä ovat naisia. Kun varhaiskasvatus ja perusopetus huolehtivat lapsista, vanhemmat voivat osallistua esimerkiksi kielikursseille ja työnhakuun.
Koska emme tiedä, mitä ukrainalaiset naiset ovat kokeneet sodan jaloissa, voimme olla ”sisar siskolle”. Naisen voi olla helpompaa puhua toiselle naiselle.
Vapaaehtoistyön merkitystä ei voi liikaa korostaa. Suurin osa vapaaehtoistyöntekijöistä on naisia, ja juuri vapaaehtoistyössä pääsee kohtaamaan ihmisen ihmisenä. Se on parasta rauhantyötä.
Kirjoittajat ovat Kaakkois-Suomen Demarinaisten puheenjohtaja (Melkko) ja piirihallituksen varajäsen (Erkkilä).