Tällä viikolla vietetään omaishoitajaviikkoa. Omaishoitajat, joita Suomessa on noin 350 000, tekevät arvokasta ja merkityksellistä työtä.
Pitkäaikaissairaan, vammaisen tai iäkkään omaisen tai läheisen kotona hoitaminen onnistuu vain omaishoitajan turvin.
Omaishoito tuo huomattavia säästöjä yhteiskunnalle. Säästöjen on arvioitu olevan miljardeja euroja vuodessa.
Suomi ei selviäisi sosiaali- ja terveystoimen kriisistä ilman omaishoitajia.
Omaishoidon merkittävimpiä asioita ovat omaishoitajan yksinäisyys ja jaksaminen. Monet omaishoitajista ovat itsekin ikääntyneitä tai työssäkäyviä.
Omaishoitajalla on moninainen työkenttä. Jonot hoivakotiin ovat pitkät, ja muutamankin päivän lepohetket ovat hankalasti järjestettävissä.
Muistisairaiden määrä on voimakkaasti lisääntymässä, jolloin omaishoitajan arki muuttuu yhä haastavammaksi ympärivuorokautisesti hoivatyöksi.
Lapsiperheissä tarvitaan lapsen erityistarpeiden tunnistamista ja kasvun ohjausta.
Työikäinen omaishoitaja tarvitsee omaishoidon ja työnsä yhteensovittamisen järjestämisen sujuvaksi ja järkeväksi.
Suomeen tarvitaan omaishoito-ohjelma, jossa linjataan omaishoidontuen yhdenvertainen kehittäminen sekä riittävät, saavutettavat ja laadukkaat palvelut.
Järjestöjen ja yhdistysten merkitys omaishoidon tukipilarina tulee turvata keskittymällä arjen käytäntöihin ja voimavaroja tukevaan toimintaan sekä rahoituksen takaamiseen. Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö tulee uudistaa ja kuormittavaa "paperisotaa" ja byrokratiaa vähentää.
Omaishoitajan saamaa omaishoidon tukea tulee korottaa ja verotusta keventää tai poistaa se kokonaan.
Omaishoito tarvitsee kokonaisvaltaisen tarkastelun tulevaan hallitusohjelmaan, jossa suoraviivaistetaan palveluprosessi ja kokonaisuus omaishoitajalähtöiseksi.
Kirjoittaja on mikkeliläinen erityisopettaja, aluehallituksen jäsen ja kansanedustajaehdokas (ps.).