Seurakuntavaalit on käyty. Keskeinen huomio on heikko äänestysprosentti, joka on ollut nähtävissä jo aiemminkin.
Äänestysprosentti Imatralla oli vain 9,2. Joissain Lappeenrannan seurakunnissa äänestysprosentti jää jopa alle viiteen.
Ja kuten ennenkin, pitäjillä pienempien kuntien seurakunnissa äänestysprosentti oli lähes 20, Parikkalassa jopa 21. Kenties seurakunta pääsee pienemmissä kunnissa lähemmäs kirkon yksittäisiä jäseniä kuin vaikkapa Imatralla ja Lappeenrannassa.
Ääniharavat olivat tuttuja kasvoja. Esimerkiksi Imatralla Titta Myllärinen on ollut yksi aktiivisimpia kuntapoliitikkoja ja Juha Rantalainen puolestaan useiden kunta- ja eduskuntavaalien kestoehdokas Lappeenrannasta.
Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren seurakunnista muodostunut Taipaleen seurakunta on ollut eripurainen joukko. Nyt ääniharavaksi koko maakunnassa nousi entinen kirkkoherra Ossi Hjerppe Savitaipaleelta. Hän oli seurakuntaliitoksen kannalla, ja ehkä hänen äänisaaliinsa kertoo seurakuntalaisten kyllästyneen riitelyyn.
Suurin yllätys Etelä-Karjalassa on, että Sammonlahden seurakunnassa vaali joudutaan uusimaan seurakuntaneuvoston osalta. Taustalla on liian pieni ehdokasmäärä. Tämäkin kertoo omaa kieltään seurakuntavaalien kiinnostavuudesta.
Mitä kiinnostuksen eteen voisi tehdä? Ennakkoäänestys on kasvanut kaikissa vaaleissa ja seurakuntavaaleissakin valtaosa jättää äänensä ennakkoon. Voisiko ennakkoäänestystä kehittää nykyistä näkyvämmäksi ja sujuvammaksi?
Esimerkiksi nuoret jäivät näissä vaaleissa kotiin, vaikka äänioikeutettujen ikärajaa laskettiin. Yksi mahdollisuus olisi viedä ennakkoäänestyspaikkoja tulevaisuudessa oppilaitoksiin.
Entä löytyisikö kirkossa rohkeutta nostaa vakavammin keskusteluun sähköisen vaalin mahdollisuus yhtenä äänestämismuotona?
Ehdokasasettelu on tärkeää. Kuntavaaleihin verrattuna ehdokasmäärät ovat vähäisempiä, ja nuoria ehdokkaita on myös melko vähän.
Ehdokasasettelu voisi olla monipuolisempaa, vaikka se ei mikään helppo tehtävä ole Etelä-Karjalan kaltaisessa harmaantuvassa ja väkeä menettävässä maakunnassa.
Kirkko tekee ihmisten elämässä paljon asioita, joista kirkon jäsenet eivät halua luopua. Pelkästään kirkon jäsenmäärä kertoo siitä.
Siksi heikko kiinnostus vaaleja kohtaan herättää kysymyksiä. Kaikista kohuista huolimatta evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä vuoden 2022 alussa oli 66,5 prosenttia suomalaisista. Toki trendi on laskeva, sillä vielä 1980-luvulla yli 90 prosenttia suomalaisista oli kirkon jäseniä.