Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Katukanava | Imatra on pienuudestaan huolimatta oikeasti kansallisihme

Viime aikoina olemme saaneet lukea sanomalehdistä ja sosiaalisista medioista, niin kuntalaisten kuin myös kuntapäättäjien surkuttelua Imatran näivettymisestä ja väkiluvun vähenemisestä.

Suomessa on tällä hetkellä 309 kuntaa, joista 108 käyttää itsestään kaupunki-nimitystä. Kuntien joukossa Imatra on asukasluvultaan sijalla 40 ja kaupunkien joukossa sijalla 36.

Pitääkö siis tehdä johtopäätös, että Suomessa on 269 Imatraa surkeammassa tilassa olevaa kuntaa? En usko, koska tiedän monta Imatraa pienempää, elinvoimaista kuntaa.

Tosiasia on, että meneillään olevat yhteiskunnalliset rakennemuutokset eivät mahdollista kuin muutaman kasvukeskuksen, jotka vetävät maalais- ja kehyskunnista työpaikkoja, palveluja sekä väestöä puoleensa. Pelkät tonttihoukutukset eivät tätä kehitystä muuksi muuta.

Ennusteiden mukaan Imatran väkiluku vähenee edelleen, ja olisimme vuonna 2040 noin 21 000 asukkaan kaupunki, mutta yhä noin 40 suurimman kunnan joukossa.

Miten olisi, jos hyväksyisimme sen, että olisimme tuon kokoinen kaupunki ja rakentaisimme oman identiteettimme ja elinvoimamme siitä lähtökohdasta? Kaikki hyvät elementit ovat siihen jo nyt olemassa.

Imatra on pinta-alaltaan pieni kunta, mutta pienuudesta huolimatta olemme oikeasti kansallisihme.

Asumme Suomen suurimman vesistön äärellä, ja kaupunkiamme halkoo virtaamaltaan Suomen suurin joki. Toisaalla kaupunkiamme jakaa ulompi Salpausselän harjanne upeine maisemineen ja mahdollisuuksineen. Vuoksen mahtavat kosket on tosin menetetty, mutta pienellä tahdon eleellä niiden valtavasta voimasta voitaisiin palauttaa osa alkuperäisiin uomiin.

Kaupunkimme keskellä sijaitsee myös Suomen ensimmäinen luonnonsuojelualue, ja alueellamme Suomen kauneimpia rakennuksia: lukuisia kartanoita ja hoveja, mutta myös kivikautisia asuinpaikkoja. Imatra tunnettiin Pohjolan Ruhrina, ja olemme sitä edelleen.

Eikö tässä ole jo riittävästi elementtejä oman identiteettimme ja elinvoimamme kohentamiseksi?

Sain tilaisuuden kuulla vt. kaupunginjohtajamme Matias Hildenin esitystä Imatran nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä.

Hilden peräänkuulutti järjestöjä, yhteisöjä ja yksityisiä ihmisiä tekemään vapaaehtoista työtä kaupunkimme elinvoiman ja matkailun kehittämiseksi.

Tiedän, että tällaista osaamista, halukkuutta ja ideoita löytyy, mutta se edellyttää myös avointa yhteistyötä kaupungin suunnalta.

Toivon myös, että Imatran tulevaisuutta ja hyvinvointia rakennetaan meidän imatralaisten etujen mukaisesti, eikä anneta ulkopuolisten intressiryhmien sanella ja ohjailla kehityksen suuntaa.