Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut alkavat Qatarissa parin viikon kuluttua. Ennakkoon keskustelua herättävät eniten Qatarin ihmisoikeusongelmat. Tuskin koskaan kisojen alla urheilullinen keskustelu on jäänyt näin vähälle. Nyt puhutaan sentään maailman suurimmasta urheilutapahtumasta.
Tämäkös kiukuttaa kisat Qatarille myöntänyttä Kansainvälistä jalkapalloliittoa FIFA:a. Kiukuissaan kansainvälisen jalkapallon kattojärjestö lähetti paimenkirjeen kisoihin osallistuville maille. Jalkapallopomot kehottavat kisoihin osallistuvia maita keskittymään pelaamiseen politikoinnin sijaan. Kaksinaismoralismi kukoistaa, kun politikoinnin mestari FIFA kieltää jäsenmailtaan politikoinnin.
Kommentti kertoo siitä, että FIFA:n pomoilla on pallo täysin hukassa. Mitä muuta kuin kritiikkiä oli odotettavissa täysin käsittämättömästä päätöksestä myöntää kisat ongelmavaltiolle? Qatarissa on kuollut tuhansia kisapaikkoja rakentamassa olleita siirtolaisia. Qatar kieltäytyi perustamasta rahastoa näiden uhrien omaisten auttamiseksi. Qatar osoitti olevansa paitsi sydämetön myös ahne. Rahaa olisi, mutta sitä ei haluta antaa paremman elämän toivossa henkensä uhranneille siirtotyöläisille.
Kansainvälinen urheilujohtaminen on pahimmillaan hämmentävän moraalitonta. Arvot väistyvät, kun raha puhuu.
FIFA:n paimenkirjeessä puheenjohtaja Gianni Infantino ja pääsihteeri Fatma Samoura korostavat haluaan kunnioittaa erilaisia mielipiteitä ja uskomuksia sekä haluttomuuttaan julistaa moraalisia oppeja. Miten ihmeessä tällaisia kommentteja voi tulla merkittäviltä vaikuttajilta? Eikö nimenomaan kansainvälisellä urheilutoiminnalla voisi olla merkittävä rooli maailman parantamisessa? FIFA:n pomot suorastaan alleviivaavat kyvyttömyyttään nähdä tätä tehtävää.
Kun kisat alkavat, protesteja on luvassa. Joukkueet ja pelaajat varmasti kertovat oman mielipiteensä, mutta myös katsomoissa saattaa syntyä isojakin mielenilmaisuja. FIFA:n pomojen ilmastoiduissa aitioissa soisi syntyvän jonkinlaisia katumusharjoituksia. Toiveajatteluksi sekin jäänee.