Kun nyt eduskunnan äskettäin tekemä päätös aborttilaista antaa yhä laajemman luvan äidille tehdä yksin päätöksen abortista, sitä puolustetaan naisen oikeudella omaan ruumiiseensa. Lain vastustajat taasen pitävät sitä vastuuttomuutena.
Syyllistäminen tai tuomioiden julistaminen abortin tehneitä tai aborttilain säätäneitä kohtaan on hedelmätöntä. Siitä ei synny elämää, ainoastaan elämöintiä.
Ei myöskään oman näkemyksen tuputtaminen toiselle kasvata vastuuta, pikemminkin vastustusta. Omakohtainen kokemus ja sen jakaminen on ehkä hedelmällisempi vaihtoehto. Tässä omani:
Äitini käytti oikeuttaan omaan ruumiiseensa siten, että soi kohdussaan kehittyvälle Veli-Matille syntymisen mahdollisuuden, antoi iltatähden nousta. Sisarukseni olivat jo teini-ikäisiä. Nelikymppisen äitini terveys oli heikko. Sen tähden edellinen raskaus oli keskeytetty. Sitä hän vielä vanhoilla päivilläänkin murehti ja katui. Minut hän halusi pitää ja saada – riskeistä huolimatta. Ja sai. Riskin keskospojan, joka on sanomattoman kiitollinen elämästä. Ja urhoollisesta äidistään. Hengenpelastajastaan.
Kristillinen seurakunta hoitaa ihmistä pyhin toimituksin: kastamalla ja siunaamalla viimeiselle matkalle – kehdosta hautaan. Voisikohan huolenpito alkaa jo aiemmin? Kohdusta kehtoon! Jotta yhä useampi elämä saisi alkaa ja syli täyttyä. Sehän se pyhää olisi!
”Saan olla niin paljosta kiitollinen, kun tänne mä syntyä sain.” Jotta mahdollisimman moni muukin saisi syntyä, tulisi myös synnyttäjien saada seurakunnan tukea. Erityisesti ne äidit, joiden raskaus on alkanut ei-toivottuna ja jotka siksi harkitsevat aborttia, kaipaisivat vertaistukiryhmiä ja asiantuntijoiden apua. Rauhallista pohdintaa ja faktoja myös muista mahdollisista ratkaisuista kuin raskauden keskeytyksestä.
Sielunhoitoa saisi suositella ja järjestää myös heille, jotka ovat päätyneet abortin tekemiseen, mutta kokevat siitä syyllisyyttä ja katuvat.
Myös yhteiskunnan tukitoimia toki tarvitaan, jotta uusi ihmiselämä saisi entistä ehommat edellytykset kehittyä terveenä ja mielekkäänä.
Haloo seurakunta! Kuin myös kaupunki, Eksote, Myö Yhes…
Kirjoittaja on imatralainen teologi ja Myö Yhes -valitsijayhdistyksen seurakuntavaaliehdokas.