Kauppa käy itärajan pinnassa edelleen, mutta takana ovat hurlumhei-vuodet.
Itärajan läheisyyteen sijoittuneet kauppakeskukset ja yksittäiset liikkeet ovat kärsineet jo pitkään. Ensin korona piti rajan kiinni, ja sen jälkeen Venäjän aloittama sota hiljensi vauhtiin päässeen rajaliikenteen uudelleen.
Syyskuun lopussa voimaan astuneet turistiviisumien rajoitukset tuntuvat nyt erityisesti Etelä-Karjalassa. On hyvä muistaa, että rajoituksilla on syynsä ja että niillä on myös laaja tuki. Venäjän silmitöntä terroria Ukrainassa ei voi hyväksyä.
Kaupan alan suurimmat kärsijät ovat erikoiskauppoja, joiden tarjonta on suunnattu pääosin venäläisille. Osa rajan alueella toimivista kaupoista on joutunut vähentämään henkilökuntaansa ja supistamaan aukioloaikojansa. Tämä ei ole ainoastaan rajakauppojen ongelma vaan vaikeudet näkyvät myös keskustoissa.
Etelä-Karjalassa oli takavuosina kaksi kansainvälistä rajanylityspaikkaa Imatralla ja Nuijamaalla. Lisäksi Vainikkalasta oli rautatieyhteys ja Parikkalassa väliaikaisen statuksen rajanylityspaikka. Nyt toiminnassa ovat Imatra ja Nuijamaa.
Rajanylityspaikkojen kautta maakuntaan vyöryi miljoonia itäturisteja. Pietarin miljoonakaupunki on lähempänä kuin Helsinki. Niinpä Etelä-Karjalan palveluverkosto on rakennettu osin venäläisten varaan.
Etelä-Karjalassa koettiin laajasti, että asemasta rajan pinnassa saa ja pitää hyötyä. Siksi voi olla jälkiviisastelua sanoa, että hälytyskellot olisivat voineet soida aiemminkin. Venäjä hyökkäsi Krimille jo vuonna 2014, mutta pakotteista huolimatta meno oli koko Suomessa ennallaan.
Harvassa olivat varoituksen äänet. Yksi merkki Etelä-Karjalassa olisi voinut olla Ikea, joka ei koskaan rantautunut Mustolaan.
Venäjän ja muun maailman suhteet eivät palaa ennalleen. Siksi katse on Etelä-Karjalassakin käännettävä uusiin ilmansuuntiin ja entistä vahvemmin myös kotimaahan. Tämä murros on tiedostettu hyvin niin päättäjien kuin elinkeinoelämän ja julkisen sektorin puolella.
Hyviäkin tuulia on tulossa. Esimerkkinä tästä on Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston saama oikeus yhteiskuntatieteelliseen koulutukseen. Se tuo uutta elinvoimaa alueelle ja aikanaan myös uutta dynamiikkaa työmarkkinoille. Oman mielenkiintonsa Lappeenrannassa keskusteluun tuo kauppatorille suunniteltu areenahanke.