Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Pääministerien olisi pitänyt tietää paremmin

Venäläiset kaasuputket Nord Stream 1 ja 2 kulkevat Suomenlahden pohjassa Suomen talousvyöhykkeen kautta Saksaan. Kun putkia suunniteltiin reilut toistakymmentä vuotta sitten, niiden lupia pidettiin Suomessa lähinnä ympäristöpoliittisena kysymyksenä. Tänä vuonna kaasuputket ovat osoittautuneet Venäjän presidentin Vladimir Putinin käyttämäksi aseeksi, jonka avulla Venäjä pyrkii vaikuttamaan Ukrainassa käymänsä hyökkäyssodan tulokseen.

Ensin Venäjä kiristi erityisesti Saksaa pihtaamalla maan kipeästi kaipaamaa maakaasua. Sitten kaasuhanat suljettiin kokonaan, mikä aiheutti Euroopassa energiakriisin. Viimeksi Venäjän epäillään räjäyttäneen putkia Ruotsin ja Tanskan lähivesillä.

Helsingin Sanomat nosti viikonloppuna esiin entisen pääministerin Paavo Lipposen (sd.) toiminnan putkihankkeen edistämisessä. Lipponen toimi vuosina 2008–2022 Gazpromin hallitseman Nord Stream -yhtiön lobbarina ja konsulttina. Sopimus purkautui vasta tänä keväänä, kun putkiyhtiö ajautui konkurssiin.

Myös toinen Suomen entinen pääministeri toimi näkyvässä tehtävässä venäläisessä yhtiössä. Lipposen edeltäjä Esko Aho (kesk.) kuului venäläisen Sperbankin hallitukseen 2016–2022.

Lipponen aloitti putkilobbarina pian Venäjän hyökättyä Georgiaan. Ahon aloittaessa venäläispankissa Venäjä oli jo vallannut Krimin 2014. Nämä tapahtumat eivät estäneet ex-pääministereitä antamasta asiantuntemustaan ja suhteitaan venäläisen yhtiön käyttöön.

Nykytiedon perusteella on helppo sanoa, että Lipposen ja Ahon olisi pitänyt harkita – ja tietää – paremmin. Gazprom on suoraan Kremlin ohjauksessa ja Sperbank Putinin pankki.

Suomea pidetään maana, jossa korruptio on vähäistä. HS:n haastatteleman asiantuntijan mukaan yksi suomalainen ongelma on kuitenkin niin sanottu pyöröovi-ilmiö. Termiä käytetään, kun korkeassa poliittisessa asemassa oleva siirtyy liike-elämän palvelukseen.

Politiikasta liike-elämään siirtymistä ei tietenkään voi kokonaan kieltää. Työikäisillä on oikeus vaihtaa tehtävää ja eläköityneillä oikeus käyttää asiantuntemustaan mielekkäästi. Harkinta pitää kuitenkin tehdä aina tarkkaan. Erityisen tarkkana pitää olla, jos siirtymään liittyy ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä.