Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Hoitajien palkkasopu ei tullut tippaakaan liian aikaisin, mutta myös työolosuhteisiin pitää kiinnittää huomiota

Suomessa ensi vuoden alussa aloittavilla hyvinvointialueilla huokaistiin helpotuksesta maanantaina, kun hoitajat ja työnantajat saivat vihdoin aikaiseksi palkkasovun. Hyvinvointialueen pitää ottaa vastuu alueen sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta vajaan kolmen kuukauden kuluttua, joten epätietoisuus työehdoista oli varmasti kuluttavaa niin hoitajille kuin heidän työnantajilleenkin.

Hoitajajärjestöt kertoivat saaneensa läpi omat palkkatavoitteensa. Valtakunnansovittelijan toimistossa syntynyt kompromissiesitys tyydytti myös kuntatyönantajia. Sovun hintalappu on vielä kokonaisuudessaan hahmottumatta. Valtakunnansovittelijan pakeilta poistuneet työntekijöiden ja työnantajien edustajat olivat palkkaratkaisun prosenteista hieman erimielisiä.

Vaikka epätietoisuuden poistuminen onkin tärkeää hyvinvointialueille, eivät niiden huolet ole kokonaan kadonneet. Etelä-Karjalan hyvinvointialueella lasketaan, että ensi vuoden alijäämä on yli 30 miljoonaa euroa, eikä tässä ole vielä mukana palkkasovun kustannusvaikutuksia. Alijäämä syntyy, kun hyvinvointialueen kulut ovat suuremmat kuin valtion alueelle kohdentama rahoitus. Alijäämän suuruus huolettaa hyvinvointialueen johtoa, ja lisärahoitusta on käytännössä pakko saada, koska hyvinvointialueella hoidetaan laissa säädettyjä tehtäviä.

Vaikka hoitajien palkka-asia on ollut julkisen keskustelun polttopisteessä, pitää hyvinvointialueilla kehittää hoitajien työoloja. Raha ei lämmitä, jos työt ovat huonosti organisoituja, työtä on liikaa ja jos ammattiryhmien välillä on ristivetoa. Hoitoalan tulevaisuuden kannalta työolojen kehittäminen on vähintään yhtä tärkeää kuin palkkojen nostaminen.

Terveydenhuoltoa on yritetty Suomessa kehittää vuosikymmenten ajan asiakaslähtöiseksi. Hyvinvointialueet ovat hyvä askel tähän suuntaan. Etelä-Karjalassa askel otettiin jo Eksotea perustettaessa. Nyt hyvinvointialueella voidaan jatkaa kehittämistä edelleen. Osa kehitystyötä on henkilökunnasta huolehtiminen. Tulevaisuuden kilpailuetuna palkkaharmonisointien jälkeen voi olla työssä viihtyvyys. Tämä on Etelä-Karjalassakin nostettu hyvällä tavalla keskusteluun. Siinä on paljon voitettavaa.