Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Katukanava | Lapsiperheen arki on unohdettu nyky-yhteiskunnassa

Nyky-Suomessa lapsiperheen arjen tarkastelu kokonaisuutena on unohdettu.

Lapsiperheissä on noin miljoona alaikäistä lasta. Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku on 1,84. Luku on pysynyt vakaana lasten määrän pienenemisestä huolimatta.

Syntyvyys Suomessa on laskussa, ja se on uhka hyvinvointivaltiollemme. Lapsiperheen arki vaatii suunnittelua ja ennakointia, ja tähän perheet tarvitsevat tukea.

Huolta entisestään lisäävät lasten sairastuminen tai jos perheeseen syntyy erityistä tukea tarvitseva lapsi. Hyvän vanhemmuuden myytti kolkuttaa jokaisen vanhemman takaraivossa.

Bensan ja sähkön hinnat ovat niin korkealla, että tulevaisuus perheiden taloudesta on huolestuttava. Ostovoima vähenee, ja perheiden ahdinko syvenee.

Yhteiskuntamme ei voi toimia niin, että erilaisista sosiaalituesta saa saman verran rahaa kuin palkkatyöstä.

Lapsiperheiden arjen haasteisiin on kohdistettava pikaisesti korjaustoimenpiteitä, jotta uhkaavilta ennustuksilta voidaan välttyä.

Nämä korjaustoimenpiteet ovat tiivistetysti työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen yksilö- ja perhekohtaisesti.

Esimerkkinä mainittakoon arjen tuki, jossa tuttu perhetyöntekijä toimii auttaen perhettä eri elämäntilanteissa. Myös vanhemmuuden tukeminen ja päivähoidon sekä koulun yhteistyö lapsen kasvussa, kehittämisessä ja oppimisessa ovat kokonaisuuden kannalta olennaisia

Päivähoidolla ja koululla on merkittävä ja pitkäaikainen rooli lapsiperheen arjessa, ja siksi pääpaino tulee olla koko perheen hyvinvoinnissa.

Tämä tarkoittaa sosiaalityön ammattilaisen osaamisen korostamista koulujen ja päiväkotien arjessa.

Hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyön on onnistuttava perheille tarkoitettujen palvelujen järjestämisessä. Myös koko peruskoulujärjestelmämme kaipaa päivitystä yksilöllisempään ja erityiseen suuntaan toimintatavoiltaan.

Lapsilisä on lain mukaan tarkoitettu lapsiperheen menoihin. Lapsilisä on verotonta tuloa, ja yhdestä lapsesta se on kuukaudessa 94,88 euroa.

Katson, että lapsilisä ei vastaa enää sitä tarkoitusta, joka sillä oli syntyvyyden kannustimena.

Kertaluonteinen yhden kuukauden kaksinkertaisen lapsilisän maksu ei syntyvyyttä nosta eikä myöskään lapsilisän viiden euron kuukausittainen yksinhuoltajakorotus.

Lapsilisä pitäisi maksaa perheen tulojen ja tarpeiden mukaan porrastetusti. Myös vanhemmille annettava verohuojennus lapsiluvun mukaan tulee ottaa käyttöön.

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheen tukimuotojen täytyy järjestyä yhden luukun toimintamallilla.

Kirjoittaja on mikkeliläinen erityisopettaja ja kansanedustajaehdokas (ps.).