Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus | Meistä jokainen voi olla Imatran brändilähettiläs

Päättäjät ovat pähkäilleet Imatran ensi vuoden talousarviota tuskanhiki helmeillen. Tulevasta vuodesta vielä selvitään jotenkuten, mutta sitten näyttää synkältä. Investointilista uhkaa muuttua karsimislistaksi, paine korottaa veroja kasvaa ja syöksykierre siten syvenee.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ilkka Nokelainen kuvasi näkymää Uutisvuoksen haastattelussa "todella vakavaksi paikaksi". Kuntataloudella on edessä "todella dramaattinen pudotus".

"Vaarana on jopa menettää Imatran itsenäisyys", hän sanoi.

Elinehtona on, että Imatran väkiluku saadaan jollain ilveellä kasvuun, jotta palveluille löytyy maksajia, näivettyminen kääntyy kukoistuksen puolelle ja Vuoksen varren helmi näyttäytyy houkuttelevana asuinpaikkana.

Vaikka Imatran elinkelpoisuuden pelastaminen tuntuu liki mahdottomalta tehtävältä, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin yrittää. Imatran päättäjien aivoriihessä on päädytty siihen, että nyt tarvitaan rohkeita avauksia. Siksi esimerkiksi tunteita kuumentava keskustelu rantarakentamisesta on päätetty avata uudelleen. Nykyinen tonttitarjonta ei kiinnosta ketään. Tarvitaan upeita Saimaan ja Vuoksen rannan tontteja, joita voi tehomarkkinoida maksukykyisille muuttajille.

Samalla on käytävä rehellinen keskustelu siitä, miksi kukaan haluaisi muuttaa Imatralle. Millaista on hyvä arki ja elämä täällä?

Kuntapäättäjät yksin eivät voi Imatraa pelastaa, vaikka fiksuilla päätöksillä toki asiaa auttavatkin. Työnantajien on hoidettava oma leiviskänsä ja ryhdyttävä kilpailemaan parhaan työnantajan tittelistä.

Upea luonto meillä jo on, mikä tarjoaa mahdollisuuksia, jotka on opittava hyödyntämään. Erämuseosta ei tarvitse tehdä ankeaa kammiota vaan aidosti elämyksellinen matkailu- ja vapaa-ajan kohde, joka yhdistää seudun luontoelämysyrittäjät ja paketoi heidän palvelunsa houkutteleviksi niin turisteille kuin asukkaille.

Lannistajien sijaan tarvitaan niitä, jotka haluavat tehdä jotain innostavaa.

Henkisen ilmapiirin merkitystä ei kannata väheksyä, sillä lopulta se voi ratkaista, kuka lähtee, kuka jää ja kuka palaa.

Meistä itse kukin voi olla oman kotikaupungin brändilähettiläs. Yksi asia on aivan varma: positiivisella yhdessä tekemisen meiningillä emme taatusti häviä mitään. Se on täysin riskitön kokeilu.