Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Katukanava | Talousarviota täytyy tarkastella myös lasten näkökulmasta

Hyvinvointialueen toimintamalleja ja -käytäntöjä rakennetaan parhaillaan.

Tämä aika on merkittävää, sillä nyt luodaan toimintatavat, jotka ohjaavat hyvinvointialueen päätöksentekoa ja toimintaa pitkäksi aikaa.

Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi on tärkeää ottaa osaksi hyvinvointialueen toimintaa alusta lähtien.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsen etu on ensisijainen huomioon otettava peruste lapsia koskevissa toimissa.

Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen. Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan päätöksen tai toiminnan vaikutuksia lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki edellyttää lapsivaikutusten arviointia. Hyvinvointialueen on otettava päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin.

Hyvinvointialueen on myös seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin.

Kokemukset kunnista ja valtionhallinnosta osoittavat, että vaikutusten arvioinnissa painottuvat usein taloudelliset ja organisatoriset tekijät. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, kuten lapsivaikutukset, jäävät monissa tilanteissa vähemmälle huomiolle.

Lapsivaikutusten arviointi tulee ulottaa myös talousarviopäätöksiin eli on tehtävä lapsibudjetointia. Lapsibudjetoinnilla tarkoitetaan talousarvion tarkastelemista lapsen oikeuksien näkökulmasta – arvioimaan minkä verran eri hallinnonaloilla ja -tasoilla on määrärahoja kohdennettu lapsille ja lapsiperheille tarkoitettuihin palveluihin ja etuuksiin ja millaisia vaikutuksia näillä panostuksilla on saatu aikaan.

Kun eduskunta hyväksyi viime kesänä sote-uudistusta ja hyvinvointialueiden perustamista koskevan lainsäädännön, se edellytti, että lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi otetaan käyttöön hyvinvointialueilla mahdollisimman pian hyvinvointialueiden toiminnan alettua.

Tämä edellyttää huolellista suunnittelua ja arviointia sekä tiivistä yhteiskehittämistä eri toimijoiden kesken, kuten myös toteumatietojen seurannan ja analysoinnin kehittämistä.

Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi parantavat tietojohtamisen edellytyksiä, mikä on tärkeää sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti.

Kirjoittaja on MLL:n Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja.