Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Katukanava | Energiahintojen nousu lisää inflaatiota

Nykyinen maailmanpoliittinen tilanne, Ukrainan sota ja Venäjän talouspakotteet ovat nostaneet sähkön ja polttoaineen hintoja.

Suomessa vuonna 2022 sähkön kilowattitunnin hinta oli huhtikuussa noin 10 senttiä, elokuun alussa noin 20 senttiä, ja ennusteiden mukaan loppuvuodesta hinta nousee yli 45 sentin.

Tämä nostaa 18 000 kilowattituntia käyttävän sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikustannuksia 1800 eurosta lähelle 9000 euroa, ja päälle tulee vielä sähkön siirtohinta.

Bensiinin ja dieselin hinta oli tammikuussa 2020 noin 1,5 euroa litralta, vuoden 2022 kesäkuussa litrahinnat ylittivät jo 2,5 euron rajan.

Sähkön ja polttoaineen hintojen sekä korkojen nousu nostaa raaka-aineiden, tuotteiden ja työn hintaa, vaikuttaen suoraan yritysten ja julkisten palveluiden kustannuksiin.

Tämä lisää inflaatiota (heinäkuussa 7,8 prosenttia) sekä vähentää palveluiden ja tuotteiden ostoa. Yritysten lisäksi heikossa asemassa ovat lapsiperheet ja pienituloiset, joilla ei ole säästöjä tai kertynyttä omaisuutta.

Sähkön hinnan odotetaan laskevan vuoden 2023 aikana, kun Olkiluoto 3 ja uudet tuulivoimalat saadaan käyttöön. Näin Suomesta tulisi sähköomavarainen maa ensimmäistä kertaa vuoden 1960 jälkeen. Koska polttoaineen saatavuus on parantunut ja raakaöljyn hinta laskenut, on dieseliä saanut muutamilla asemilla jo alle kahden euron litrahintaan.

On kuitenkin todennäköistä, että Suomen valtio haluaa elvyttää taloutta ja ottaa lisää velkaa. Valtiolla oli vuonna 1990 velkaa 9,5 miljardia euroa. Vuonna 2020 velkaa oli 124 miljardia euroa, ja vuonna 2026 valtion velan on arvioitu olevan 165 miljardia euroa. Tämä on noin 54 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Velan takaisinmaksulle pitää olla suunnitelma eikä taloutta voi korjata pitkään lisävelalla.

Verojen nosto heikentäisi talouskasvua. Valtion ja kuntien omaisuuden myynti vähentäisi osinkotuloja sekä nostaisi esimerkiksi kuluttajien energiahintoja.

Tästä huonona esimerkkinä on Fortumin omistaman sähkönjakeluverkon myynti 2,55 miljardilla eurolla Carunalle vuonna 2013.

Kirjoittaja on mikkeliläinen kaupunginvaltuutettu ja SDP:n Kaakkois-Suomen piirihallituksen jäsen.