Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) esittää, että sähkön hinnan noustessa kansalaisten ahdinkoa voitaisiin Suomessa helpottaa laskemalla sähkön arvonlisäveroa. Ehdotus on järkevä, ja ehkä sen toteuttaminenkin onnistuu ilman suurempia viivästyksiä.
Yleensä verotuksen keventämisen esteeksi nousee korvaavan tuoton löytäminen valtiolle. Nyt sähkön hintaan povataan niin suuria korotuksia, että pienemmälläkin alv-prosentilla valtion tulot varmistuvat.
Keväällä ennakoitiin, että polttoaineiden hinnat kipuavat Suomessa kesällä yli kolmen euron litralta. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan bensiinin ja dieselin hinta on paikoin painunut jo kahden euron tuntumaan. Tässäkin on tarvittu valtion apua, kun hallitus jousti ilmastotavoitteissaan uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteessa.
Kumman hitaasti vaan öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku tuntuu Suomessa taas kerran etenevän hintoihin bensapumpulla. Ruotsissa polttoaineiden kuluttajahinnat ovat laskeneet kesällä selvästi nopeammin.
Sähkön hinnassa vastaavaa laskua ei ole odotettavissa, kun syksyn lämmityskausi lähenee. Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi suositteli Ylen aamu-tv:ssä kuluttajille jo oman mielenrauhan vuoksi kiinteähintaisten sähkösopimusten tekemistä markkinasähköllä pelaamisen sijaan.
Jos markkinasähköä on aiemmin markkinoitu pikavoitoilla, nyt luvassa voi olla moninkertaisia mätkyjä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järisyttänyt energiamarkkinoita, mutta on hyvä muistaa, että polttoaineiden hinta lähti vauhdikkaaseen nousuun jo ennen Ukrainan sotaa. Myös sähkön markkinahintojen raju heilahtelu alkoi jo viime vuoden puolella.
Vielä viime vuonna Suomessa ministerien lupaukset polttoaineiden hinnannousun korvaamisesta syrjäseutujen asukkaille jäivät tyhjiksi puheiksi.
Pakko on taas kerran paras konsultti. Suomalaiset osaavat kyllä kutistaa kulutustaan, kun tosi on kyseessä.
Nyt tarvitaan myös hallitukselta joustoa ja maalaisjärjen käyttöä siinä, kuinka byrokratia selätetään ja helpotetaan kohtuuttomiksi nousevia energiakustannuksia.