Valtion ensi vuoden budjetin viimeisiä silauksia ryhdytään valmistelemaan tänään valtiovarainministeriössä. Koko hallitus aloittaa perinteisen budjettiriihensä elo-syyskuun vaihteessa.
Etelä-Karjalalle ja koko Itä-Suomen maakunnille käynnistyvät neuvottelut ovat tärkeitä. Rajamaakunnat kärsivät ensin koronan vuoksi kahden vuoden ajan menetetyistä matkailutuloista. Viimeinen niitti oli Venäjän aloittama sota Ukrainassa ja siihen liittyvä pakotekierre. Etelä-Karjala menettää arvioiden mukaan yli 300 miljoonaa euroa vuodessa.
Myös Suomen tuleva Nato-jäsenyys lisää paineita turvata Etelä-Karjalan elinvoimaisuutta, sillä rajamaakuntien geopoliittinen asema muuttuu. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoi Uutisvuoksen haastattelussa, että rajamaakunnat eivät voi olla jatkossa riippuvaisia Venäjältä saatavista tuloista. Aaltola korosti, että kyse on nimenomaan geopolitiikasta, ei aluepolitiikasta. Toivottavasti Aaltolan viesti kuuluu valtiovarainministeriön kabinetteihin saakka.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) nimesi kesällä valtiosihteerien Itä-Suomen tilannetta tarkastelevan työryhmän, jolta odotetaan ensimmäisiä toimenpiteitä budjettiriiheen.
Lappeenrannassa järjestetyn keskustan puoluekokouksen yhteydessä kesäkuussa ministeri Lintilä sanoi, että valtio kääntää omissa tukiratkaisuissaan katseita start up- ja kasvuyrityksiin, jotka kykenevät luomaan uusia työpaikkoja ja uusia innovaatioita.
Imatralla odotetaan kuumeisesti päätöksiä valtakunnallisen Erä- ja luontokulttuurimuseon tulevaisuudesta. Museon taustalla tehdään jo paljon töitä, mutta valtion rahoitusosuus puuttuu. Se on ratkaisevaa museon syntymiselle.
Myös Etelä-Karjalan saavutettavuus eli käytännössä väylät ovat merkittävässä roolissa elinvoiman kehittämisessä. Venäjän suuntaan väyliä tuskin lähivuosina kehitetään, mutta kaksoisraiteen jatkaminen Lappeenrannasta Luumäen suuntaan on yksi maakunnan kärkihankkeista.
Etelä-Karjalalla on paljon pelissä, kun budjettivalmistelu käynnistyy. Katseet kääntyvät nyt erityisesti hallituspuolueiden kansanedustajiin. Kulkevatko viestit niihin pöytiin, joissa päätöksiä Itä-Suomen tukipaketista tehdään?