Päivämäärä 12. toukokuuta vuonna 2022 jää Suomen historiaan merkittävänä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoivat samanaikaisesti, että Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi. Valtionjohdon viesti oli selkeä jatkumo parin kuukauden aikana vauhdittuneelle kehitykselle.
Suomi vakuuttaa tekevänsä omat ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut itsenäisesti. Tavallaan itsestään selvältä kuulostava vakuutus tuli uuteen valoon tänä keväänä. Kun Suomessa viime vuosituhannella puhuttiin suomettumisesta, tarkoitettiin suomalaisten halua miellyttää Neuvostoliittoa. Miellyttämisen takana oli pelko.
Nyt Suomen matka kohti Natoa on heijastus Venäjän toiminnasta. Presidentti Niinistö sanoi jo keskiviikkona kansainväliselle medialle, että "jos näin tulee käymään, minun vastaukseni on, että te (Venäjä) aiheutitte tämän. Katsokaa peiliin”. Se oli harvinaisen suoraa puhetta kimuranttia verbaliikkaa usein viljelevältä Niinistöltä. Takavuosien pelko on vaihtunut päättäväisyyteen.
Niinistön toteamukseen liittyi varmasti myös paljon parin viime kuukauden aikana puhuttua ja koettua. Venäjä on todellakin riisunut maskinsa.
Venäjän hyökkäys ja brutaali sota naapurivaltiossa ovat muokanneet nopeasti rivisuomalaisten mielipiteitä. Tuoreimmassa Ylen julkaisemassa tutkimuksessa kolme neljästä suomalaisesta kannatti Nato-jäsenyyttä. Viime vuonna tehdyissä tutkimuksissa kannattajia oli vain neljäsosa. Suomen Nato-askellusta on rytmittänyt vahvasti Venäjä, joka on paradoksaalisesti tehnyt myös Suomen kansasta Nato-myönteisen.
Länsimaissa valtionjohdon ilmoitus otettiin ilomielin vastaan. Saksakin ilmoitti tukevansa tarvittaessa Suomea Nato-jäsenyyden ratifioinnin aikana.
Eduskunta alkaa käsitellä Nato-jäsenhakemusta maanantaina. Niinistö, Marin ja kansalaisten enemmistö ovat mielipiteillään tasoittaneet viimeisten askelten ottamista. Ensi tilassa tarkoittaneekin todella nopeaa eduskuntakäsittelyä. Nato-junan vauhti kiihtyi torstaina ennätyslukemiin.