Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Katukanava | Lapsen oikeudet eivät toteudu itsestään

Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämistä valmistellaan kiivaasti. Hyvinvointialueen rakentamisen aika on tärkeä vaihe. Nyt luodaan ne rakenteet, jotka ohjaavat päätöksentekoa pitkälle tulevaisuuteen.

Hyvinvointialueen vastuulla on sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestäminen. Sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet luovat velvoittavan pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle.

Hyvinvointialueet kuuluvat julkiseen valtaan. Perustuslaki edellyttää, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.

Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Lasten kannalta erityisen merkittävä ihmisoikeussopimus on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Siihen sisältyy laajasti sosiaalisia oikeuksia, kuten oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan ja terveyspalveluihin, oikeus sosiaaliturvaan sekä julkisen vallan velvoite tukea vanhempia lasten kasvatuksessa ja järjestää lastensuojelupalveluita.

Hyvinvointialuetta velvoittava sopimus luo perustan kestävälle lapsi- ja perhepolitiikalle. Sopimuksen läpileikkaavat yleisperiaatteet ovat syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä lapsen oikeus tulla kuulluksi.

Näiden periaatteiden tulee ohjata myös hyvinvointialueen päätöksentekoa ja toimintaa.

Lapsen oikeuksien sopimukseen, muihin ihmisoikeussopimuksiin ja perusoikeuksiin pohjautuva ja parlamentaarisessa komiteassa valmisteltu kansallinen lapsistrategia julkaistiin keväällä 2021.

Lapsistrategia antaa suuntaviivat myös hyvinvointialueen lapsia ja perheitä koskevalle työlle. Esimerkiksi lapsivaikutusten arviointi tulee ottaa systemaattiseksi osaksi päätöksentekoa ja toimintaa hyvinvointialueella.

Lapsivaikutusten arviointi tulee ulottaa myös talousarviopäätöksiin. Lasten osallisuus, oikeus tulla kuulluksi ja tiedonsaanti on huomioitava hyvinvointialueen toiminnassa. On tärkeää, että nämä asiat kirjataan hyvinvointialuestrategiaan.

Meidän on muistettava, että lapsen oikeudet eivät toteudu itsestään.

Kirjoittaja on MLL:n Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja.