Päätoimittajalta | Miksi kuolemasta pitää puhua?

Imatralainen Mira Kurri kertoi isänsä sairastumisesta ja kuolemasta haastattelussa, jonka julkaisimme verkossa viime lauantaina. Saimme paljon palautetta. Moni kiitti Miraa siitä, että hän jaksoi puhua vaikeasta ja henkilökohtaisesta asiasta. Moni halusi myös kertoa omista vastaavista kokemuksistaan.

Päätimme selvittää saattohoidon tasoa. Tulevina päivinä Uutisvuoksi julkaisee useampia juttuja aiheesta. Toimittajamme Anu Pakarisen ensimmäinen jatkojuttu kertoo Mira Kurrin kohtalotovereista.

Emme halua tehdä kohujuttuja tai etsiä syyllisiä. Haluamme puhua vaikeasta aiheesta inhimillisesti mutta suoraan, jotta siitä seuraisi muutos parempaan. Nyt liian monilla on huonoja kokemuksia.

Tiedän omastakin kokemuksesta, että parhaimmillaan saattohoidosta jää omaisille hyvä ja lämmin muisto, joka kannattelee surussa ja koko loppuelämän. Sain itse saattohoitaa oman isäni, mikä poisti kuolemanpelkoni. Isän viimeisen henkäyksen jälkeen ymmärsin myös, että meillä oli käynyt hyvä tuuri. Tunsin tarvetta puhua tapahtuneesta, koska olin vakuuttunut siitä, että hyvä kuolema on tavoittelemisen arvoinen asia. Tajusin, että puhumme kuolemasta ja kuolemisesta aivan liian vähän, tuskin lainkaan. Itsekin olin vältellyt siitä puhumista aivan viimeiseen asti.

Suomen tunnetuin saattohoitolääkäri Juha Hänninen on sanonut, että kuoleva kaipaa rehellistä puhetta – kaunisteltu versio voisi olla helpompi kertojalle, mutta lopulta se kääntyy helposti itseään vastaan.

Hänninen on jo pitkään puhunut oikeudesta hyvään hoitoon elämän lopussa. Kun lakataan hoitamasta sairautta, pitäisi panostaa saattohoitoon. Jokaisella pitäisi olla oikeus kuolla mahdollisimman kivutta ja rauhallisesti. Hännisen mukaan hyvää tai ainakin kohtalaista saattohoitoa saa Suomessa, jos omaiset osaavat ja jaksavat sitä vaatia.

Niin kauan asiasta on puhuttava, kunnes tuo oikeus toteutuu vaatimatta. Kaikilla ei ole omaisia vaatimassa eikä kaikilla omaisilla ole voimia tai kykyä ajaa oikeuksiaan hädän ja pelon keskellä. Hyvää kuolemaa ei saa jättää yksittäisten lääkäreiden ja hoitajien empaattisuuden ja osaamisen varaan, vaan koko järjestelmän on pystyttävä kohtaamaan ja kohtelemaan kuolevia ja omaisia nykyistä paremmin.

Hyvä kuolema ei saa olla tuurista kiinni. Usein kuolemaan voitaisiin nimittäin valmistautua niin, ettei kukaan jää täysin yksin kaaokseen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka