Valtakunnansovittelijan toimiston ovi käy tulevina päivinä tiuhaan. Pitkään jatkunut Paperiliiton lakko UPM:n tehtailla näyttää edelleen olevan pattitilanteessa. Isoin asia on kuitenkin kunta-alan jättimäinen sopimuskiista, joka koskee lähes puolen miljoonaan kuntatyöntekijän työehtosopimuksia.
Neuvottelut uusista työehtosopimuksista alkoivat jo tammikuussa, mutta Kuntatyönantajat keskeytti ne, koska palkkavaatimukset olivat työnantajien mielestä kestämättömiä. Hoitajajärjestöt ovat hakeneet viiden vuoden pelastusohjelmaa, joka nostaisi palkkoja yleiskorotusten päälle 3,5 prosentilla vuosittain. Myös Julkisten ja hyvinvointialojen liitto hakee yleiskorotusten päälle 4,7 prosentin korotuksia vuodessa.
Julkista keskustelua on käyty pitkään hoitoalan työntekijäpulasta, jonka korona karusti paljasti. Keskustelussa monilta poliittisilta puolueilta kuultiin kannanottoja, joiden mukaan hoitoalasta pitää tehdä kilpailukykyinen myös palkkoja korottamalla. Näitä kommentteja ryyditti suomalaisten hoitajien lähtö ulkomaille leveämmän leivän perään.
Suomessa tarvitaan hyvää terveydenhuoltoa ja sen ammattilaisia. Korona on näyttänyt sen, että suomalainen järjestelmä toimii. Se ei kuitenkaan toimi ilman jatkuvuutta ja ilman riittävää määrää hoitajia ja lääkäreitä. Siksi kuntien ja kuntayhtymien on välttämätöntä säilyttää kilpailukykynsä työmarkkinoilla.
Toisessa vaakakupissa painavat eurot. Sota Ukrainassa on jo syössyt ja syöksee taloutta epävakauteen. Suomen Pankki ennakoi talouskasvun Suomessa leikkautuvan sodan takia. Edes SP:n ekonomistit eivät antaneet tarkkoja lukuja. Niin paljon riippuu sodan laajuudesta ja kestosta.
Epävarmana aikana olisi hyvä hakea mieluummin lyhytaikaista kuin pitkää sopimusta. Sopimisen arvo on nyt äärimmäisen suuri. Sota heikentää myös suomalaisten turvallisuudentunnetta. Laajat työtaistelut loisivat lisää epävarmuutta. Tässä maailmantilanteessa lakkomurheita ei yksinkertaisesti kaivata.
pekka.lakka@kaakonviestinta.fi