Paperiliiton lakko UPM:n tehtailla Suomessa on kestänyt yli kaksi kuukautta. Lakon uhka alkoi kasvaa, kun UPM ilmoitti halustaan tehdä liiketoimintakohtaiset työehtosopimukset. Paperiliitto puolestaan totesi, että UPM haluaa heikentää työntekijöiden työehtoja. Paperiliitto halusi yrityskohtaisen työehtosopimuksen. Kun osapuolet eivät tulleet toisiaan vastaan, Paperiliitto aloitti lakon vuoden alussa.
Muutokset puunjalostusteollisuudessa ovat olleet rajuja. Ala on uudistunut ja kehittynyt aiempaa laaja-alaisemmaksi. Puun jalostusaste on kasvanut, ja nyt samalla tehdasalueella voi syntyä sellua, paperia, sahatavaraa, älypakkausmateriaaleja ja biopolttoainetta.
Merkittävä muutos sopimuskentällä tapahtui lokakuussa 2020, kun työnantajia edustava Metsäteollisuus päätti irtautua työehtosopimuspöydistä. Toimialan yhteisen sopimisen sijaan siirryttiin yrityskohtaiseen malliin. Isoista yrityksistä Metsä Group ja Stora Enso solmivat Paperiliiton kanssa työehtosopimukset viime vuonna.
Lakko seisottaa UPM:n tehtaita ympäri Suomen. Kun samaan aikaan Euroopassa on käynnissä sota, näyttäytyvät tyhjinä seisovat tehtaat oudossa valossa. Suuret suomalaiset mediatalot ovat kertoneet lopettavansa paperin ostamisen Venäjältä. Suomessa ei tällä hetkellä valmisteta sanomalehtipaperia, mutta UPM:n lakon päättyessä paperia voidaan alkaa tehdä Jämsänkoskella. Kriisiaikoina vapaan ja luotettavan tiedonvälityksen kannalta tällä on merkitystä.
Kukaan ei toivo sodan laajenevan, mutta siihenkin näkymään on varauduttava. Siksi lakon vaikutuksia pitäisi pystyä arvioimaan viileästi. Suomen kannalta olisi toivottavaa, että UPM ja Paperiliitto löytävät sovun mahdollisimman pian. Osapuolet voisivat hakea eräänlaista poikkeusolojen sopimusta, jolla koneet saataisiin pyörimään ja ihmiset töihin.
On sodan tuleva kuva mikä tahansa, se tulee maksamaan paljon. Noita laskuja maksellaan sillä, että Suomessa on mahdollisimman paljon työpaikkoja myös tulevaisuudessa.
pekka.lakka@kaakonviestinta.fi