Suomalaiset hämmentyivät viime viikon lopulla, kun poliisihallitus tiedotti poliisiin kohdistuvasta turvallisuusuhkasta. Tiedotteen sisältö oli niukkuudessaan mystinen. Vain se kerrottiin, että joku uhkaa. Mitään muuta tiedotteen ja poliisin virallisten lausuntojen perusteella ei ole vieläkään selvinnyt.
Poliisihallitus lienee laittanut uhkatiedotteen liikkeelle torstaina, koska joidenkin poliisiasemien ympäristöön ajettiin suojaksi panssariajoneuvoja ja media oli alkanut kiinnostua tapahtumista. Seuraavina päivinä tiedotusvälineet tekivät niille kuuluvaa työtään ja etsivät vastauksia kansalaisia mietityttäviin kysymyksiin.
Viikonlopun aikana Turun Sanomat kertoi, että uhkaaja on järjestäytynyt rikollisuus. Sunnuntaina Yle kumosi tämän tiedon kertomalla, ettei uhkaaja ole perinteinen järjestäytynyt rikollisuus. Ylen haastattelema poliisilähde kertoi, että uhkaajalla on räjähteitä ja konetuliaseita.
Turvattomuus on tunteista voimakkaimpia. Kansalaiset ovat oppineet parin vuoden aikana käsittelemään pandemian aiheuttamia pelkoja. Naapurivaltio Venäjän pullistelu ja sodan uhka Ukrainassa ovat tutkimustenkin mukaan suomalaisia huolestuttavia asioita. Tämän päälle rivikansalainen haluaisi ymmärtää, miksi suomalaista poliisia uhataan ja kuka on valmis jopa hyökkäämään poliisia vastaan.
Poliisin paine tiedottaa asiasta tarkemmin kasvaa koko ajan. On lyhytnäköistä jättää kertomatta. Vaikuttaa erikoiselta, ettei poliisin sisälläkään tunnu olevan laajemmin tiedossa uhkan aiheuttajaa.
Asiantuntijoiden mukaan poliisiin kohdistuva vakava uhka Suomessa on poikkeuksellinen. Juuri siksi ihmiset janoavat tietoa. Moni pohtinee sitäkin, liittyykö uhka kiristyneeseen maailmanpoliittiseen tilanteeseen.
Viranomaisilla on tiedotusvelvollisuus. Sen motiiveina ovat läpinäkyvä toiminta, turhien spekulaatioiden estäminen ja kansalaisten rauhoittaminen. Epätietoisuus antaa kasvualustan päinvastaisille reaktioille.
pekka.lakka@kaakonviestinta.fi