Pääkirjoitus Iivo Niskanen on oppinut tekemään unelmistaan totta – voiton pohjana on askeettinen urheilijan elämä

Pipo pois päästä ja kumarrus – Iivo Niskanen on huikea kestävyysurheilija. Niskasen arki on tähdännyt useamman vuoden ajan helmikuiseen perjantaihin Pekingin olympialadulle. Tähtäin on ollut kohdallaan. Niskanen on nyt kolminkertainen olympiavoittaja kolmissa peräkkäisissä talvikisoissa.

Kun Niskasen kultamitali varmistui, täydentyi Niskasen sisarusten värisuora Pekingissä. Iivolla on nyt pronssi- ja kultamitali, Kerttu-siskolla hopea. Siinä on maailman kovin sisaruspari, joka saattaa vielä täydentää mitalisaalistaan tulevissa hiihdoissa.

Iivo Niskanen sanoi haastattelussa eläneensä kaksi vuotta neljän seinän sisällä. Hän on vältellyt koronaa ja muita infektioita. Urheilu maailman huipulla vaatii ehdotonta kurinalaisuutta. Syömiset ja juomiset on mietittävä huolella, harjoittelu- ja lepoajat optimoitava ja koko elämä on rakennettava palvelemaan suurten unelmien saavuttamista. Se on huippu-urheilijan maksama hinta arjesta, jonka takaisinmaksupäivä koittaa menestyksen hetkellä.

Niskanen on poikkeuksellisen lahjakas urheilija, joka on rakentanut uraansa viisaasti lähipiirinsä kanssa. Menestyksen hetkellä puhutaan Suomen voittamasta mitalista. On kuitenkin muistettava, että Niskanen taustajoukkoineen on työn tehnyt. Voittaja ei ole Suomi, mutta kultamitalin pokkasi suomalainen. Tästä suomalaiset voivat toki iloita arjen murheiden vastapainoksi.

Pandemian ja maailmanpoliittisten jännitteiden keskellä Peking näyttää tuottavan suomalaisille urheilufaneille odotettua enemmän juhlan aihetta. Jos korona ei rajoita kokoontumisia, Niskasten kotikulmilla on muutaman viikon kuluttua tiedossa savolaisen suureellinen kansanjuhla.

Kun kärkipään hiihtäjät olivat perjantaina maalissa, saattoi moni nähdä Niskasen ja hopealle sijoittuneen venäläisen Aleksander Bolshunovin halauksessa toivon symboliikkaa. Suomalainen ja venäläinen ovat suuria urheilijoita. Kaikesta päätellen he myös kunnioittavat toisiaan. Jospa olympialaisten aate kansojen yhdistymisestä näkyisi myös maailmanpolitiikassa. Toisten kunnioittaminen tekee kilpakumppaneista ja voittajista entistä suurempia.

pekka.lakka@kaakonviestinta.fi

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka