Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Katukanava | Etelä-Karjalan pelastustoimen suurimmat haasteet tulevaisuudessa ovat rahoituksen kestävyys ja haja-asutusalueille tuotettavat palvelut

Tammikuusta 2023 lähtien rahoituksen myöntää valtio, ja tulevat aluevaltuustot päättävät jatkossa pelastuslaitoksen palveluiden tasosta.

Pelastustoimen rahoitusvaje Suomessa on 88 miljoonaa. Rahoitus- ja henkilöstövaje eivät saisi vaarantaa pelastustoimen palvelutasoa.

Valtioneuvosto asetti tavoitteeksi, että pelastustoimen palvelutaso ei heikkenisi? Palvelutaso edellyttäisi, että hyvinvointialueille palkattaisiin lisää pelastusalan ammattilaisia. Riittävä osaava henkilöstö on edellytys, että kuntalaiset saisivat hyvät pelastuspalvelut 24/7.

Haasteena onkin se, miten pienentyvällä rahoituksella tuleva palvelutaso tuotetaan. Seuraavat luvut ovat virallisilta Valtioneuvoston sote-sivuilta.

Pelastuslaitoksen on säästettävä noin 13 prosenttia. Nykyisistä hyvinvointialueelle siirtyvistä noin 13,5 miljoonan kustannuksista on säästettävä reilut 1,7 miljoonaa euroa.

Henkilöstökuluja lienee karsittava 15–20 henkilötyövuotta, eli joka 6. viranhaltija joutunee lähtemään. Kun rahoitus siirtymäajan jälkeen toteutuu, pelastustoimi ei pysty enää ylläpitämään tarvittavaa palvelutasoa.

Pelastustoimen palvelut heikentyvät. Onko kuntalaisten turvallisuuden perustaso tämän jälkeen uhattuna?

Ylin pelastustoimen viranhaltija Etelä-Karjalassa joutunee nuo ikävät päätökset 1.12.2023 mennessä tehtäväksi määrätyn palvelutasopäätöksen teon yhteydessä valmistelemaan ja sen myös myöhemmin toteuttamaan. Miten tämä voitaisiin vielä estää?

Toinen iso haaste on, miten ylläpidetään riittävä palvelutaso myös harvaan asutuilla alueilla, joissa väestörakenne painottuu ikäihmisiin ja toimintavalmiusajat ovat pitkät.

Siksi palvelutason kannalta on tärkeää, että sopimuspalokuntien toimintaedellytykset turvataan riittävällä rahoituksella myös tulevaisuudessa.

Pelastustoimen menot ovat nyt kuntien menoista vain 1,2–2,4 prosenttia, vähemmän kuin kuntien kulttuuritoimen menot.

Sama trendi jatkunee myös hyvinvointialueilla.

Vaikuttavuusarvioissa pelastusalan yhteiskunnallinen merkitys on kuitenkin huomattavasti mittaansa suurempi, niin nyt kuin tulevaisuudessakin.

Arto Suomalainen (liik.)

aluevaaliehdokas

Imatra