Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Katukanava | Onko Imatra menossa kohti rikkautta vai kriisiä?

Ei valtiovalta ole sokea tai kuuro ohjatessaan kuntien taloutta. Se tietää, millaista valtaa ja rahaa tulee antaa, jotta kunnat pystyvät velvoitteensa toteuttamaan. Ei valtiovalta aja aktiivisen kehityksen, yhteistyön ja itsetunnon kuntia kriisikunniksi.

Ei se myöskään anna kuntien laiminlyödä hyvän taloudenpidon velvoitteita.

Valtiovalta on mahdollistanut kuntatalouteen viisauden, josta on ymmärrettävissä sanonta ”paras tapa saada on antaa”.

Valtiovalta varmistaa, että annetulla vallalla ja rahalla saadaan kunnilta vastikkeeksi tekoja. Sanonta ”homma on tekemistä vaille valmis” ei riitä. Samalla valtiovalta muistuttaa, että köyhän kuntalaisen paras turva on vahva kuntatalous.

”100 vuoden valtio” tietää, miten talous pidetään hanskassa viestittämällä kuntarahoituksen laatijoille ja käyttäjille, että kunta on itsensä herra ja kunnan on tuotettava päätöksillään sivistyksen lisäksi iloa ja eloa kuntatalouden ”nyrkkisäännöllä”.

Puolet kunnan talousarviosta täytetään veroilla, jossa efektiivistä kuntaveron tuottoa ohjaa valtiovalta.

Neljännes tulee valtionosuuksina, joita ohjataan valtiovallan toimesta. Samoin kunnan hakemia avustuksia valtiovalta valvoo.

Neljännes budjetista kunnan on tehtävä omalla tavallaan. Valtiovalta on antanut lakivetoisen työkalupakin.

Kuinka kunnat ovat ymmärtäneet käyttää sitä? Kuinka kehitys pidetään yllä ja kuinka oman tuloksen tekeminen kuntataloudessa toteutuu?

Viisas ja oppivainen kunta ymmärtää heti työkalut ja tehtävät, toisilla ymmärrys tulee siinä vaiheessa, kun tilinpäätöksessä toistamiseen palaa kriisikunnan punainen valo.

Mikä on talouskompassin viisarin suunta Imatralla? Haluaako kaupunki kuulua almuilla eläviin vai omilla teoillaan toimeen tuleviin kuntiin?

Imatra teki 2003–2014 noin 40–50 miljoonaa euroa tuloa vuosittain. Vuodesta 2014 oman tekemisen tulos kääntyi alamäkeen, ja vuodelle 2023 ennuste on noin 18 miljoonaa euroa.

Kuinka imatralaisten elo ja ilo jatkossa toteutuu, 6–7 prosentin veroäyrillä, valtion "almuilla" ja työkalupakin tuloilla?

Kuinka kaupunkikehitys ja nykyinfra pidetään kunnossa?

Tässä on kuntalaisille ja edustuksellisen demokratian konsensuspolitiikallekin pähkinää purtavaksi.

Veikko Hämäläinen (sd.)

Imatra