Melkein puolet suomalaisista kokee, että Venäjän aiheuttama uhka Suomelle on kasvanut. Asia selviää tuoreesta Ilta-Sanomien Taloustutkimukselta tilaamasta kyselystä.
Tulos ei yllätä, sillä Venäjän viimeaikainen toiminta on kuin luotu vahvistamaan tätä käsitystä. Venäjän presidentti Vladimir Putin esitti joulun alla Natolle vaatimuksen "konkreettisista sopimuksista" siitä, ettei sotilasliitto aio laajentua kohti itää. Lisäksi Venäjä on keskittänyt joukkoja Ukrainan rajalle, ja sodanuhka näyttää siellä todelliselta. Samaan aikaan Yhdysvaltain ja Venäjän välit ovat ehkä hyytävimmillään sitten kylmän sodan päättymisen.
Jouluna Venäjän ulkoministeriön tiedottajalta tuli vielä selväsanainen viesti, että Nato-laajenemista koskeva uhkaus koskee myös Suomea ja Ruotsia.
Lännestä katsottuna Venäjän nokittelu näyttää järjen vastaiselta. Mitään sotilaallista uhkaa lännestä ei aiheudu. Toisaalta Venäjällä luulisi olevan tähdellisempääkin puuhaa vaikkapa oman taloutensa tervehdyttämisessä.
Putin on kuitenkin keinonsa valinnut. Hän ei tavoittele kansansuosiota elintason ja kansalaisten hyvinvoinnin parantamisella. Sodat ja sotaretoriikka ovat klassisia konsteja, joilla asemastaan epävarmat hallitsijat pönkittävät asemaansa. Neuvostoliiton voiman päivien ja suurvalta-aseman haikailu vetoaa moniin venäläisiin.
Saksalainen tutkija Stefan Meister pitää Helsingin Sanomien haastattelussa mahdollisena, että provokaatiot Venäjän läntisillä rajoilla ja arktisella alueella yltyvät.
Mitä Suomen sitten pitäisi tehdä? Jatkaa kylmän rauhallisesti omalla rakentavalla linjallaan. Itsenäisestä, uskottavasta puolustuksesta on pidettävä kiinni. Toisaalta Venäjän suuntaan voi olla vain yksi viesti siitä, kuka Suomen asioista – vaikkapa sitten Nato-jäsenyydestä – päättää.
Venäjä tunnistaa heikkoudet ja käyttää niitä häikäilemättä hyväkseen. Nykyisen tilanteen yksi syy onkin juuri lännen hajanaisuus. Yhdysvalloissa Joe Bidenin hallinto näyttää ponnettomalta. Euroopassa ei ole vahvaa yhteistä ääntä, kun Saksassa uusi hallinto hakee vasta paikkaansa.
timo.laitakari@kaakonviestinta.fi