Malonsaaren ja Hosseinlahden alue muodostaa mielenkiintoisen kokonaisuuden Imatran muinaisten kulkureittien verkostossa.
Ensimmäinen reittiin viittava löytö on Hosseinlahdesta löytynyt viskari. Viskareita eli jäähokkeja on pidetty merkkeinä vanhoista talvikulkuväylistä.
Hevosenkengän edeltäjänä viskari ajoittuu rautakaudesta 1700-luvulle saakka.
Alueelle on piirretty 1800-luvun karttaan polut Hosseinlahteen sekä Malonsaaren läpi.
Myös historiankirjoituksen maininnat tukevat ajatusta alueen läpi kulkeneesta talvitiestä, jolla olisi kierretty Vuoksen suu Ruokolahden suuntaan mentäessä esimerkiksi kirkkomatkoilla, jotka suuntautuivat Siitolasta Ruokolahdelle.
Samaa kulkuväylää on saatettu käyttää voudin postin kuljettamiseen Savonlinnan ja Viipurin välillä. Löytyypä jopa maininta pappien virkamatkasta 1590-luvulta Jääskestä Savonlinnaan.
Jäätä pitkin on kuljettu mahdollisesti Hosseinlahdesta Mietinsaareen, tästä Utulaan ja maata pitkin Käyhkäälle sekä Kukonharjun kautta Savonlinnaan.
Vuoksen pääsi ylittämään vain alempaa Jääskestä ennen 1600-luvun alkupuoliskoa, jolloin löytyy ensimmäinen maininta Siitolan lautasta.
Karttaan piirretyltä reitiltä on löytynyt myös vaikeammin aikajanalle sijoitettavia veitsien teriä sekä yksi mahdollinen panssarinuolen kärjen osa.
Malonsaaresta viskareita on löytynyt kaksi. Ne sijoittuvat hyvin kartan kulkuväylälle. Saaresta on löytynyt myös yksi noin 1500-luvun puukonterä ja toinen mahdollisesti rautakautinen veitsenterä.
Parhaiten ajoitettava löytö on myöhäisrautakautinen keihäänkärki, joka löytönä on Imatran alueella merkittävä.
Keihäänkärjen tyyppi on niin sanottu itäbalttilainen, ja samaista tyyppiä on löydetty myös Hämeestä. Onko keihäänkärki paikallisen asujan vai liittyykö se esimerkiksi Äitsaaren Karoniemen asuinpaikkalöytöön?
Malonsaaren eteläkärjen varhaismetallikautinen asuinpaikka ja alueelta löydetty katkelma antavat viitteitä kulkuväylän varhaisemmasta käytöstä.
Mahdollista on, että kulkureittiä on käytetty kivikaudesta lähtien. Saarethan muodostavat helppokulkuisen ketjun, jossa on kapeita, virtaavia salmia, jotka pysyvät talvellakin sulana mahdollistaen myös talvikalastuksen.
Mika Pinomäki
historian harrastaja, Jatuli ry
Imatra