Eksoten ja Kelan yhteistyönä toteuttaman Kaukoikä-tutkimuksen ensimmäiset tutkittavat rekrytoitiin jo joulukuussa 2014.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko 12 kuukauden fysioterapeutin ohjaamalla kotiharjoittelulla vaikuttaa lonkkamurtuma- ja hauraus-raihnaus-oireyhtymää (HRO) sairastavan potilaan kotona-asumisaikaan, toimintakykyyn, elämänlaatuun sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön.
Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin harjoittelun kustannusvaikutuksia sekä vaikutuksia masennusoireisiin ja sosiaaliseen toimintakykyyn.
Lonkkamurtumakuntoutettavat olivat yli 60-vuotiaita ja HRO-kuntoutettavat yli 65-vuotiaita. Lonkkamurtuman kokeneita saatiin tutkimukseen 121, HRO-kuntoutujia 300.
Nämä jaettiin arvalla kahteen ryhmään, joista toinen sai kotiinsa kahdesti viikossa yksityissektorin fysioterapeutin tunniksi kerrallaan vuoden ajaksi.
Keskimäärin terapiakertoja kertyi lähes 90. Kotikuntoutuskustannukset olivat noin 8 000 euroa per henkilö, ja näistä kustannuksista Kela maksoi puolet.
Puolet tutkittavista sai normaalia hoitoa ja seurantaa Eksotelta.
Vaikutuksia fyysiseen toimintakykyyn mitattiin usealla eri menetelmällä 0, 3, 6 ja 12 kuukauden kuluttua tutkimuksen alusta ja potilas- ja asiakasrekisteristä 24 kuukautta.
Vuoden kestoinen kotiliikuntaharjoittelu paransi fyysistä ja psyykkistä suorituskykyä ja vähensi kaatumisten määriä merkittävästi.
Kotikuntoutuksella ei kuitenkaan pystytty estämään päivittäisten toimintojen heikkenemistä, mutta voitiin hidastaa itsenäisen toimintakyvyn laskua.
HRO-potilaiden kotiharjoitteluryhmän kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset (32 507 euroa) eivät eronneet tavanomaisen hoidon kustannuksista (31 979 euroa) juurikaan, joten kuntoutuskustannukset olivat kustannusneutraaleja.
Ikäihmisten ”sote” maksaa reilusti enemmän kuin heidän kuntouttamisensa.
Markku Hupli
aluevaaliehdokas (kok.)
lääkintöneuvos, Kaukoikä-tutkimuksen vastuuhenkilö
Lappeenranta