Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Katukanava | Imatran kosken hehkutus matkailun vetovoimana on itsensä pettämistä

Venäjän keisari Nikolai I:n Kruununpuiston julistuksella perustettiin vuonna 1842 Imatran kosken ympärille Suomen ensimmäinen luonnonsuojelualue.

Vapaana kuohuvan kosken vetovoima lumosi niin paljon, että vielä 1900-luvulle tultaessa Imatran koski oli Eiffel-tornin jälkeen eniten matkailijoita vetävä nähtävyys.

Suomen senaatti kuitenkin päätti vuonna 1917, että vesivoima valjastetaan voimatalouden käyttöön.

Senaatin päätökselle oli hyvät perustelut. Elettiin teollistumisen alun aikaa ja maa tarvitsi kipeästi sähköenergiaa. Sadassa vuodessa maailma on kuitenkin muuttunut ja muuttuu edelleen.

Suomessa sähkön kokonaiskulutus oli vuonna 2020 noin 81 terawattituntia, mistä kotimaisella vesivoimalla katettiin noin 15,6 terawattituntia.

Imatran ja Tainionkosken vesivoimalaitokset tuottavat yhteensä noin 1,14 terawattituntia eli alle 1,5 prosenttia kokonaissähkön tarpeesta.

Fingrid ennustaa, että seuraavan 10 vuoden aikana sähkönkulutus kasvaa liki 42 prosenttia. Kotimaisella vesivoimalla tuota kasvua ei voida korvata.

Kruununpuisto kuohuvina koskineen oli nähtävyys ja kansallisaarre, mutta nykyisellään Imatran kosken hehkutus matkailun vetovoimana on itsensä pettämistä.

Kuivassa koskiuomassa ei riitä pitkäksi aikaa katsottavaa. Jos kosken pohjalla virtaisi kohtuullinen vesimäärä, sieltä voisi aistia kosken entisen suuruuden ja kutsua sitä edelleen nähtävyydeksi ja kansallisaarteeksi.

Vuoksen vesivoimaa on hyödynnetty viimeisen 100 vuoden ajan lähes vastikkeetta. Olisiko nyt aika uudelleen arvioida, mikä merkitys vesivoimalla on ja missä määrin vesi on myös osana kansallisomaisuuttamme?

Tuntuu vaikealta uskoa, että kyseessä olisi pelkkä kustannuskysymys, jos osa Vuoksen virtaamasta ohjattaisiin pysyvästi voimalaitosten kuivillaan oleviin koskiuomiin. Lähenteleehän Fortumin vuoden 2020 liikevaihtokin 49 miljardilla jo Suomen valtion budjetin tuloarvion tasoa.

Fortumin suurin omistaja yli 50 prosentin osakekannalla on Suomen valtio.

Kun senaatti pystyi valjastamaan Vuoksen vedet, niin pystyisiköhän eduskunta Fortumin suurimpana omistajaohjaajana palauttamaan edes pientä vesimäärää osaksi historiallista kulttuuri- ja kansallismaisemaamme?

Matti Martikainen

Imatra