Suomi vastaanotti maanantaina arvovaltaisen ja harvinaisen vierasdelegaation. Sotilasliitto Naton tärkein päätöksentekoelin Pohjois-Atlantin neuvosto saapui Suomeen. Naton delegaatio tapaa tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja lukuisia ministereitä pääministeri Sanna Marinin (sd.) johdolla. Tämä kertoo siitä, että Helsingissä puhutaan painavaa asiaa.
Maanantaina tiedotustilaisuudessa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg muistutti kohteliaasti, ettei Helsinkiin ole tultu lobbaamaan Suomea sotilasliiton jäseneksi. Mahdollinen jäsenyys on Stoltenbergin mukaan puhtaasti suomalaisten asia. Sen sijaan pääsihteeri sanoi suoraan, että Nato tarvitsee Suomea sen hyvien Venäjä-suhteiden ansiosta.
Naton näkemyksen ymmärtää. Pohjois-Atlantin puolustusliiton ja Venäjän suhteet ovat pahasti karilla. Toimivaa keskusteluyhteyttä ei ole.
Sopivasti maanantaina tasavallan presidentin esikunnasta kerrottiin, että Niinistö tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin Moskovassa perjantaina. Presidentit keskustelevat kahdenvälisten suhteiden lisäksi kansainvälisestä tilanteesta. Lienee selvää, että Niinistö ilmaisee huolensa Naton ja Venäjän suhteiden huonosta tolasta.
Kun Nato tarvitsee Suomea, tarvitsee Suomikin Natoa. Suomen on järkevä tehdä mahdollisimman tiivistä yhteistyötä Naton kanssa, jonka jäsenvaltioita ovat lähinaapuruston Baltian maat ja Norja. Venäjällä Suomen ja Naton lähentynyt yhteistyö ei jää huomaamatta. Yhtä lailla itänaapuri seuraa mielihyvällä sitä, että Suomi haluaa edelleen pysyä liittoutumattomana.
Kun länsi ja itä tuntuvat olevan jatkuvasti tukkanuottasilla, Suomi jää sopivalla tavalla neuraaliksi välittäjäksi. Tämä sopii hyvin Suomelle, jonka diplomatiataitoja arvostetaan molemmissa suunnissa. Niinistö tuntuu myös sopivan puolueettoman sillanrakentajan rooliin hyvin. Perjantain tapaaminen kertoo siitä, että Venäjäkin haluaa vuoropuhelua käydä, vaikkei kuuluvasti asialla elämöikään.