Pääkirjoitus: Eksoten ja kuntien rahoitusnokittelussa löydyttävä ratkaisu

Eeva Sederholm

Eksoten ja Etelä-Karjalan kuntien vääntö ensi vuoden rahoituksesta näyttää tämän hetken tiedon mukaan poikivan henkilöstöön kohdistuvia säästöjä. Sosiaali- ja terveyspiiri hakee päättäjiltä lupaa henkilöstönsä lomautuksille, jolla saataisiin kokoon 7–8 miljoonaa euroa.

Eksoten päättävissä elimissä istuvat poliitikot olivat vielä tiistaina toiveikkaita siitä, että pyydetty rahoitus kuitenkin kuntien taskuista järjestyisi.

Tapahtumien taustalla on, että Eksote pyysi syyskuussa kunnilta 15 miljoonan euron lisärahoitusta ensi vuoden budjettiin. Se perusteli tarvetta muun muassa hoidontarpeen kasvulla sekä kilpailutuksissa tulleilla hinnankorotuksilla. Esimerkiksi perhe- ja sosiaalipalvelujen kustannukset ovat nousseet kuudella miljoonalla eurolla.

Kunnat lupasivat lisärahaa, mutta vain puolet pyydetystä summasta.

Rahoitusväännöt ovat tuttuja koko siltä ajalta, kun terveysasioita alueella on hoitanut yksittäisen kunnan sijaan kuntayhtymä.

Edelleen voi ihmetellä, millaista vuoropuhelua osapuolten välillä käydään. Ei liene kenenkään kannalta hyvä, että lopulta joudutaan ottamaan kovat keinot käyttöön – oli se sitten lomautukset tai lomautuksilla uhkailu.

Nyt taustalla voi nähdä myös historialliseen aluehallintouudistukseen liittyvää optimointia. Kulman takana odottavat aluevaalit, joiden jälkeen Suomeen rakennetaan uusi aluehallintoporras. Näiden hyvinvointialueiden syntyminen vaikuttaa suoraan myös kuntien rahoitukseen. Valtionosuuksien määrä on tämän hetken tiedon mukaan kunnille sitä pienempi, mitä isommat Eksoten kulut ovat tänä ja ensi vuonna.

Olivat taustat mitkä hyvänsä, olennaista on, että koronan jälkeisessä maailmassa palvelut edelleen turvataan.

eeva.sederholm@kaakonviestinta.fi

Kommentoi